keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kukkapenkin valmistus ja kukintaa 2014

Koska en viime vuonna tehnyt postausta pihatoimistani ollenkaan, teen sen nyt takautuvasti. Ostaessani asunnon siinä oleva piha oli jätettynä aika lailla omaan nojaansa. Kesäkuvaa minulla ei siitä enää olekaan, mutta tästä talvisesta kuvasta näkyy, että piha oli paljon varjoisampi kuin nyt.

Piha alunperin.
Piha nykyisellään.

Pihassani kasvaa syreenejä ja vaahteroita. Sahasin suurimman osan vanhoista paksuista syreeneistä poikki, mutta osan korkeista oksista jätin paikoilleen, koska ne varjostavat hyvin etelään päin olevaa pihaa. Lisäksi pihassani oli alunperin ruma vanha kataja keskellä pihaa, jonka isäni kävi sitten kaatamassa ja vei pois. Nyt olisi vielä kaivettavana kanto maasta.

Tuossa talvikuvassa näkyy lisäksi pihan takana oleva yhtiön orapihlaja-aita, jota kukaan ei ole hoitanut ja se on 3-4 metriä korkea ja erittäin ränsistynyt, sisältäen kokonaisia kuolleita runkoja, jotka painavat eläviä oksia tielle päin. Ehdin käyttää oman käden oikeutta ja lyhentää orapihlaja-aitaa oman tonttini leveydeltä noin metrin korkuiseksi, minkä jälkeen sain tietää, että sitä en olisi saanutkaan tehdä. Mutta onnekseni olin sen jo ehtinyt lyhentää :)

Viime vuonna sain aikaiseksi tehtyä pienen rivitalon pihani vasemman puolen, jonka olin ajatellut varata kukille. Kaivoin maasta uppeluksissa olleet kuusi kiviharkkoa ylös, joista neljää käytin kukkapenkkini tekemiseen. Toiset kaksi jätin pihan vasenta puolta varten, johon tulisin tekemään hyötykasvipuolen. Olin juuri saanut tietäväisemmiltä puutarhureilta vinkin, jolla tein uuden kukkapenkkini: Laitoin vain maan päälle sanomalehtiä, jotka kastelin vedellä ja sen jälkeen kippasin päälle ostamaani uutta multaa. Alla olevat mahdolliset rikkakasvit tai ruoho eivät jaksa pukata sanomalehden läpi ylöspäin ja taas päällä kasvavat kasvit jaksavat pukata sanomalehden läpi alaspäin.


Kukkapenkkiin ostin Lidlistä sekamukulapakkauksen, jossa kaikki oli valkoista; kolme liljamukulaa, yksitoista vuokkomukulaa, viisi freesiamukulaa, kymmenen gladiolusmukulaa ja yksi daalian juurakko. Lisäksi ostin jostakin puutarhamyymälästä valkoisen ryhmäruusun. Olin juuri intoutunut valkoisesta väristä. Ruusun ohjeeksi annettiin, että se piti kaivaa niin syvään, että kasvupiste on 10cm mullan pinnan alapuolella. Lisäksi laitoin kukkapenkkiin perinteiseen tapaan rakastamiani tavallisia punaisia unikoita ja oransseja kalifornian tuliunikoita. Tuttavalta sain lisäksi pienet taimet kovasti leviävää maanpetiekasvia, pikkutalviota, ja ihanaa nukkapähkämöä. Jostakin tien penkasta kävin hakemassa lisäksi ihania keltaisia tarha-alpeja juurineen. Kukkapenkkini kasvoi jostain syystä myös mansikantaimia, joten annoin niiden olla siellä joukossa.

Kukkapenkki kesän alussa.
Daalia 'My Love II'
Kruunuvuokko 'The Bride'
Ryhmäruusu 'Schneewittchen'
Lilja 'Kingdom'
Lisäksi ostin kukkapenkin viereen kauniin 
Gentinatsalean 'Aamurusko'
Ikävä kyllä en tiennyt, että daalian juurakko olisi pitänyt ottaa talveksi pois maasta ja sepä olikin sitten mädäntynyt tänä keväänä. Pihan jostakin nurkasta löysin lisäksi ränsistyneen pensashanhikin, jonka leikkasin lyhyeksi ja istutin Gentinatsalean viereen. Nyt sekin on jo lähtenyt voimakkaaseen uuteen kasvuun.

Pensashanhikki

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Ihanat pienet söpöt lelut

Outoudet vol kuinka mones. Ostelen söpöjä pieniä leluja ja ihan itselleni. Vaikea sanoa, mitä leluja ostan, mutta todennäköisimmin lintuja ja hello kittyjä. Kuitenkin käy välillä myös niin, että jos joku on vain tarpeeksi söpö ja pieni, niin se lähtee mukaani. Mutta että mistään jatkuvasta ostamisesta ei ole kyse, koska törmään ostettavan söpöihin leluihin harvoin eli aika valikoiva kuitenkin olen - oma sisäinen mittapuu ja mielenkiinto siinä siis määrittävät asian. Here we go....

Tiimarista ostin joskus kolme pupua 
istuskelemaan kukkapurkkieni viereen. (15cm)
Tiimarista muistaakseni nämäkin tiput. (10cm)
Koiran lelunahan tämä kettu myytiin ruokakaupassa, 
mutta ostin itselleni :) (27cm)
Hello kittyt - awww, heikko kohtani <3 (10cm)
Pääsiäismunista hello kittyjä tuli muutama vuosi sitten ja 
sattumalta huomasin, että joku myi niitä huutonetissä, 
jolloin ostinkin sitten parhaimmat päältä :)
Avaimenperä Pandan tehtaalta. (10cm)
Alpakka, aitoa alpakan villaa (20cm)
Siskon luona Turussa käytiin lastenleluliikkeessä 
ja kun näin että näitä siellä myytiin jos 
jonkinlaisia, niin valinta oli vaikea. 
Päädyin sitten tähän iloisen 
keltamekkoiseen. (14cm)
Äidiltä v2014 saatu joululahja. (9cm)
Taysin R-kioskissa myytiin sitten 
undulaatteja - lintufriikkinä 
pakkohan tuo oli ostaa. (15cm)
Tigerista ostin tänään tämän sirkuttavan papukaijan.(16cm)

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Talven jälkeen

Noinnikkäästi olisi sitten uusi (kasvi)vuosi ja uudet (kasvi)kujeet. Talven aikana minullä näyttää tapahtuneen lehtikaktusten joukkokuolema. Uusi asuntoni ei näemmä miellytä. No, oikeastaan alan olla niihin jo vähän kyllästynyt, koska kovin hyvin ne eivät minulla koskaan ole viihtyneet. Tuntuukin, että viihtyminen on työn ja tuskan takana, joten taidanpa nyt vain hylätä ne ja keskittyä muihin kasveihin, niihin jotka minulla viihtyvät. Tämänhetkinen kasvisaldo on: 39 sisäkasvia.

Kohtalonköynnökseni ei tiputtanut talvella lehtiään, joten odotetusti se teki vain yhden kukkatertun. Muutoinkin se ei nyt ole lähtenyt niin hyvään kasvuun kuin ennen ja olen miettinyt, että onkohan mullassa asustavalla keltaisella homeella sittenkin jotain vaikutusta asiaan. Tätä hometta siellä on ollut jo monta vuotta. Pari vuotta sitten tein suursiivouksen kasvin juuriin (kaikki multa pois ja pesin juuret), koska ajattelin että se mullan mukana tulee seuraavaankin multaan, mutta ei näköjään ole auttanut. Onkohan kyseessä kasvin juurien kanssa symbioosissa elävä home... No, ainakaan kasvi ei ole kuollut...

Keltainen home

Kuparilehdet on uusittu rönsyistä, samoin juorut ja apostolinmiekka. Hiukan hämmentyneenä ihmettelen, ettei rönsyliljani ole tehnyt rönsyn rönsyä tänä talvena. Mikähän silläkin on. Vai onko sekin ottanut nokkiinsa uudesta asunnosta? Posliinikukat näyttävät sen sijaan viihtyvän paremmin kuin edellisessä asunnossa. Jättipeikonlehteni näyttää olevan (taas) leikkauksen tarpeessa. Täytynee uusia se joka vuosi, koska se kasvaa niin hurjaa vauhtia ja kaksi neliötä, jotka se vie, on aika iso tila.

Talven yllättäjät: Ellinkissus ei ole tiputtanut lehtiään. Muratti ei ole kuollut. Kiinanruusu ei ole kuollut. Kultaköynnös ei ole kuollut. Eli joidenkin kasvien hengissä pysymisessä, huolimatta edellisistä huonoista kokemuksista, on siis tapahtunut positiivinen käänne... Ilmeisesti uusi asunto...parempi valoisuus? Todennäköisesti, koska en ole hoitanut kasvejani kovinkaan paljoa erilailla.

Pääsiäiseksi ostin kivan keltaisen ruukkuruusun. Tämä keltaiseen väriin intoutuminen on uusi juttu, samoin ruusut ylipäätään. Katsotaan josko myöhemmin sitten enemmän ruusuista postausta.



Tipitii tipitipitipitii, kevät on... söpöydet rivissä :)

Kiinanruusu

Hibiscus rosa-sinensis

Kiinanruusu on nimensä mukaisesti kotoisin alunperin Kiinasta. Sieltä se on levinnyt koko maailmaan, ihastuttaen trooppisissa ja subtrooppisissa maissa pihan ja puistojen pensaina ja pohjoisemmissa ruukkukasvina. Nopeakasvuinen kiinanruusu voi ruukussakin kasvaa helposti muutamassa vuodessa parimetriseksi, ellei sitä pidetä leikkaamalla matalampana. Saatavilla on myös hitaampikasvuisia pensasmaisempia lajikkeita. Kiinanruusu viihtyy valoisassa ja lämpimässä paikassa, jopa suorastaan suorassa auringonpaisteessa.

Kuunanruusu kukkii viihtyessän koko kesän, joskus talvellakin. Isot 8-13cm kokoiset tuoksuttomat kukat kestävät yhdestä kolmeen päivää ja kehittyvät nuorien versojen ja varsien latvoihin. Nuput saattavat helposti pudota liian lämpimässä ja kuivassa huoneilmassa, liian vähäisessä valossa tai mullan ollessa liian kuiva. Kukat voivat olla yksinkertaiset tai kerrannaiset, väriltään punaiset, oranssit, keltaiset, valkoiset tai beiget.
 
Talvella kiinanruusua voi pitää hieman viileämmässä, n.10-15 asteessa, mutta se ei ole välttämätöntä. Pidettäessä talvinen leopkausi, kastelua vähennetään asteittain ja lepokaudella kastellaan niukasti. Muutoin huoneenlämpö on kasville sopiva koko vuoden. Liian korkea talvilämpötila saattaa joskus aiheuttaa lehtien putoamista.

Kiinanruusua voi lisätä latvapistokkaista, jotka eivät ole ehtineet vielä puutua. Ne juurtuvat helposti valoisassa paikassa vesilasissa tai muovipussin sisällä suoraan multaan. Kiinanruusun haaroittumista voi edistää keväisin leikkaamalla kasvia, tarvittaessa rankalla kädelläkin. Koska kukat kehittyvät nuorten versojen latvaosiin, leikkaus parantaa usein myös kukintaa.Kiinanruususta voi helposti kasvattaa helposti myös rungollisen leikkaamalla sivuversot pois ja antamalla kasvin muodostaa runkoa. Kun kasvi on haluamasi korkuinen, latvo se. Tämän jälkeen se haaroo runsaasti ja siitä voi helposti muotoilla kauniin latvuksen haaroja tupistämällä tai poistamalla.

Kuivassa huoneilmassa kiinanruusuun saattaa tulla helposti vihannespunkkeja, jotka tunnistat lehtien hangoissa kiertävästä seitistä. Korkea ilmankosteus hävittää punkit eli vie kasvi suihkuun tai sumuta ahkerasti. Myös kirvat saattavat vaivata kiinanruusua. Suihkuta silloin kasvia ja/tai sumuta suopaliuoksella.

Kiinanruusuista olen pitänyt aina. Niiden hengissä pysyminen on sen sijaan ollut aiemmin kiven alla, vaikka olen käsittänyt, että jotkut ihmiset menestyksekkäästi onnistuvat siinä vuodesta toiseen. Tiedä sitten helppohoitoisuudesta, mutta oma kokemukseni on se, että helppoa se ei ole ollut. Nyt olen vihdosta viimein saanut sen pysymään hengissä pari vuotta. Syynä on ilmeisesti altakasteluruukku, johon sen viime keväänä laitoin pitääkseni sen koko ajan kosteana. Näin kevään allakin olen kastellut sitä pari kertaa viikossa, niin että kyllä se tosiaan kovasti tarvitsee vettä. Minulla kasvi on keväisin ja syksyisin sisällä suorassa auringonpaisteessa. Kesällä olen vienyt kasvin ulos auringonpaisteeseen, jolloin korkeammassa ilmankosteudessa paahtava auringonpaistekaan ei haittaa. Kastella täytyy kuitenkin muistaa kuumilla keleillä joka päivä. Minulla on tuossa samassa ruukussa tällä hetkellä sekä kerrattua että yksinkertaista punaista kukkaa. Henkilökohtaisesti pidän yksinkertaisista kukista kylläkin enemmän.





Lyhyesti:
Kasvupaikka: Valoisa itä-, länsi- tai eteläikkuna. Kestää myös suoraa auringonpaahdetta.
Lannoitus: Joka kastelukerralla. Talvella ei. Laimenna lannoite puoleen ohjeen mukaisesta.
Kastelu: Runsaasti ja säännöllisesti (pidä multa kosteana). Talvella vähemmän.
Muuta: Pitää sumutuksesta.

Muulinkultakorva / Muulinkorva / Aasinkorva

Syngonium podophyllum

Olen aina pitänyt aasinkorvasta. Pienenä minulla oli se aina. Sittemmin minulla ei ole sitä ollut, mutta viime vuonna kuitenkin ostin sen taas ja ihastuksekseni löysin vihreämmän lajikkeen kuin se yleinen vaaleanvihreä. Tällä on kuitenkin vaaleanpunaiset lehtisuonet, joten kyseessä lienee 'Pink Allusion'. Joten pakkohan tuo oli ostaa.

Aluksi se oli minulla varmaankin liian varjossa, koska kasvi ei avannut lehtiään rullilta ollenkaan. Aina vain kasvatteli uusia, muttei koskaan avannut niitä. Nyt olen laittanut sen valoisammalle paikalle ja johan on ruvennut aukaisemaan uudet lehdet. (Vanhemmat lehdet availin sitten kyllä itse). Eli vinkkinä niille muillekin, jotka ihmettelevät, mikseivät lehdet aukea.

'Pink Allusion'

Lyhyesti:
Kasvupaikka: Valoisasta puolivarjoisaan, ei suoraa auringonpaahdetta.
Lannoitus: Joka toinen viikko maalis-syyskuussa
Kastelu: Multa pidetään tasaisen kosteana, mutta ei märkänä ja sen annetaan kuivahtaa kasteluiden välillä.
Muuta: Myrkyllinen (syötynä ärsytysoireita); pidä kaukana eläimistä ja lapsista. Pitää sumutuksesta.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Kuparilehti

Episcia cupreata

Näitä terhakoita silmäniloja minulla on neljä erilaista. Niistäkin löytyy lajikkeita jos jonkinlaisia. Hankin kaikki noin nelisen vuotta sitten. Parin pistokkaan kanssa minulla oli aluksi vaikeuksia saada ne kunnolla juurtumaan ja kastelun kanssakin oli hieman ihmettelemistä, kun en näistä kasveista mitään tiennyt. Lopulta kuitenkin hoksasin sen, minkä tiedon olen myöhemmin sitten löytänyt muualtakin, että mullan pitää antaa kuivua kasteluiden välissä, ja johan kasvit ovat sittemmin viihtyneet. Uusista kasvikirjoistani en näistä mitään löytänyt, joten taitavat olla vanhemman polven kasveja. (Vanhasta kasvikirjasta löysin.)

Kuparilehdet kasvavat rönsyämällä. Sivurönsyistä saa muutaman vuoden päästä uusittua koko kasvin uudelleen. Valitse rönsyistä vahvimmat, juurruta vesilasissa ja laita uuteen purkkiin.

Viihtyessään ja runsaasti valoa saadessaan kuparilehdet kukkivat runsaasti punaisin tai oranssein kukin.

'La Soledad', perinteinen hohtokuparilehti, 'Chocolate sp', 'Sun Gold'
Hohtokuparilehti
'La Soledad' rönsyää runsaasti

Lyhyesti:
Kasvupaikka: Valoisa ja lämmin, mutta ei suora auringonpaahde
Lannoitus: Joka toinen viikko huhti-syyskuussa
Kastelu: Kastele esimerkiksi kerran viikossa, mutta anna mullan kuivua kastelukertojen välillä.Talvella voi pitää puolikuivana.
Muuta: Pitää kosteasta ilmasta (voi sumuttaa), mutta vältä veden joutumista lehdille (isot pisarat).
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...