sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Syntymätaulu "Nukkuva Nalle"

Kun ystäväni sai lapsen kaksi ja puoli vuotta sitten, etsiskelin netistä kirjottavaa syntymätaulua. Kaikenlaista löytyi, mutta niinhän siinä kävi, että hienoin oli kaikkein työläin, joten lahja valmistui pari vuotta myöhässä, mutta toisaalta oivasti juuri 30-vuotissyntymäpäiville.



maanantai 19. lokakuuta 2015

Lämmin Villaliivi

Talven tullessa olen yleensä herännyt vuodesta toiseen siihen tosiasiaan, ettei vaatekaapistani löydy lämmintä päällepantavaa. Näin siitä huolimatta, että olen melkoinen vilukissa ja nukun esimerkiksi villasukilla. Mutta kun tarpeeksi monta vuotta ihmettelee samaa asiaa, niin jossakin vaiheessa mieleen saattaa tulla tehdä asialle jotain... Joten pikkuhiljaa edistystä on alkanut tapahtua. Kesävaatteistahan tuo kaappi enimmäkseen pursuilee, koska ostointo iskee yleensä päälle keväällä - todistuksena siitä, että rakastamani kesä<3 on tulossa.

Aivan yksinkertaista ostaminen ei kuitenkaan ole. Käytän mieluiten neuleita, jotka saa auki edestä eli napillisia tai vetoketjullisia. Näin siitä syystä, että minun ei tarvitse varoa kampaustani ottaessani niitä yltäni :D. Samaa periaatetta noudatan myös valitessani itse tehtäviä neuleita. Joudun siis jättämään suuren osan neuleista kaupoissa huomiotta, puhumattakaan siitä, että kun etsit jotakin, niin silloin maa tuntuu kummasti nielleen etsimäsi... Ja jos jotakin löytyy, neuleen sopivuus onkin sitten eri juttu. Olenkin nykyään tehnyt niin, että kun sopiva löytyy, niin ostan useamman. 

Itse asiassa olen pienen ikäni ollutkin rilluttelija. Hyvännäköisyys ja mukavuus eivät ole mahtuneet pikkuiseen päänuppiini, vaan olen näyttänyt mieluummin hyvältä kuin on tuntunut mukavalta. Mutta viime aikoina nämä asiat ovat alkaneetkin näyttää soveltuvan myös yhdistettäviksi. Meikäläinenkin alkaa siis taipua vanhaksi ja mukavuudenhaluiseksi :D


Tämän työn olen aloittanut jokunen vuosi sitten, mutta sain viimeisteltyä sen vasta nyt. Olin olettanut, että minun pitäisi neuloa sivuille lisää leveyttä (erikoistahan se olisi ollutkin minun XS koollani), joten sitä paljon puhuttua motivaatiota tuli odotettua... Nyt kun sitten sen sain, huomasinkin, että ei tarvitakaan lisäleveyttä, koska neule venyy hyvin. Että näin... minullahan ei ole mikään kiire saada mitään aikaiseksi. Paremmin saan itse asiassa aikaiseksi, kun en ota stressiä siitä, että pitäisi saada jotakin aikaiseksi. Elämän paradokseja...

Oma mietintänsä oli aluksi se, että mitähän kokoa alkaisin tehdä. Koska S ja M koot oli yhdistetty saman koon alle (S-M), päättelin, että minun kokoni olisi varmaankin sitten 10-12 vuotiaat :D. Enpä ole ennen tehnyt sen paremmin helmi- kuin palmikkoneulettakaan, mutta niitä vain sitten tehtiin, eikähän ollut kovin vaikeaakaan. Ohjeessa ei ollut kuin yksi nappi ylhäällä, mutta itse halusin napit koko matkalle. Purin ja neuloin etukappaletta, jossa napinlävet ovat, useampaan kertaan, koska en saanut napinläpiä mielestäni hyville paikoille. Sinänsä työ valmistui nopeaan, koska lanka on paksua Svarta Fåretin 100% villalankaa Lovikkaa. Tämä päällä ei siis palele! Koneessahan tuota ei sitten voi pestä, joten se on yksi miinus, että joutuu käsipyykille. Oma ongelmansa oli sitten napin valintakin. Päädyin sitten lopulta ihan perusnappeihin, vaikka nyt on sitten ostettuna hieman erikoisempiakin versioita, jotka tietysti voin käyttää sitten johonkin muuhun työhön. (Ps.Ohjetta en voi valitettavasti kopioida tähän, koska olen sen ostanut KnittingRoom'ista ja tekijänoikeudet ovat heidän.)

lauantai 17. lokakuuta 2015

Sutipuu

Pachira aquatica
Alkuperä: Amerikan trooppiset suoalueet Meksikosta pohjoiseen Etelä-Amerikkaan


Sutipuuta myydään useimmiten varret palmikoituina. Tapa on peräisin 1980-luvun loppupuolelta, jolloin Taiwanissa eräs mies keksi kasvattaa viisi pikkupuuta ruukussa toistensa ympärille palmikoituina ja sikäläinen onnennumero viisi takasi tavan yleistymisen nopeasti muuallakin.

Sutipuu on ainavihanta, eikä tiputa lehtiään kuin auringonpolttamana tai liian kuumassa patterin lähellä. Sen lehdet ovat suuret, tavallisesti viisi- mutta joskus jopa yhdeksänsormiset. Sutipuu kestää hyvin leikkausta ja se kasvattaa pian uudet versot leikattujen versojen tilalle. Kesäksi sutipuun voi viedä ulos, mutta se kannattaa suojata kovimmalta paahteelta, koska lehdet ruskistuvat helposti auringossa.

Sutipuu pärjää hyvin, vaikka jättäisit sen pariksi kolmeksi viikoksi kastelematta. Sen sijaan vettyneen kasvin tunnistaa riippuvista lehdistä ja sen alle kannattaa tällöin asettaa esimerkiksi paperia, joka imee liian kosteuden itseensä. Sutipuuta voi lisätä latvapistokkaista.

Lyhyesti:
Kasvupaikka: Kirkas hajavalo, ei suora auringonpaahde
Kastelu: Pidä multa tasaisen kosteana, mutta älä päästä vettymään.
Lannoitus: 3-4 viikon välein laimealla lannoiteliuoksella.
Muuta: Pitää sumutuksesta.

Käsitöitä vuosien varrelta

Miniseinävaate, ristipistotyö Tonttu ja Kissa. (2005)
Syksyinen pitkäpistotyö Joutsenet. (2008)
Ystävänauha kulkusilla (2009)
Sohvatyynyliinat (2011)
Pöllötyynyliinat (2012)
Oletko kyllästynyt pyyhkeiden väriin tms? Piristä reunoja pitsillä. (2015)

lauantai 10. lokakuuta 2015

Taskujuoru

Tradescantia spathacea
Alkuperämaa: Meksiko


Toinen ihastuttava juoruni on taskujuoru. Se tunnetaan myös nimillä purppuralehti ja pampaskukka. Alunperin en edes tiennyt, mikä sen nimi oli, koska se kasvoi varjossa pitkin nivelin ja varsin epätyypillisen näköisenä (nimetön kirpputorilöytö) ja pienilehtisempänä. Kun siirsin kasvin valoisampaan, niin se alkoikin tehdä lehtiä ruusukkeina ja muuttui tunnistettavamman näköiseksi.

Lehdet ovat tosiaan isot ja jämäkät, pituutta noin 30cm ja leveyttä 5cm, ja ne ovat päältä syvän tummanvihreät ja alta violetit. Taskujuoru kukkii helposti valoisassa. Kukintoja suojaavat suojuslehdet, jotka muistuttavat venettä. Yhdestä kukkatupesta työntyy joka päivä 2-4 uutta juorujen tapaan kolmilehtistä valkoista kukkaa, jotka lakastuvat iltaan mennessä. Yksi kukkatuppi tuottaa kukkia monta viikkoa, joten kukintaa kestää pitkään. Tänä kesänä minulla on yhdestä varresta pukannut jopa kahdeksan kukkatuppea, joten koko kesänhän se on kukkinut.



Luonnossa taskujuoru on miltei suokasvi ja siksi sen on huonekasvinakin hyvä pysyä tasaisen kosteana, mutta ei vettyneenä. Taskujuorua voi lisätä pistokkaista tai kukkatupista löytyvistä siemenistä. Taskujuoru kasvaa nopeasti, joten kasvin uusinta parin vuoden, ellei vuoden välein on kannattavaa. Mullaksi sopii turpeen ja kevytsoran sekainen kuohkea multa. Kasvia kannattaa kastella kalkittomalla tai sadevedellä.

Taskujuoruja löytyy myös kirjavalehtisinä. Tunnetuimpia lajikkeita ovat 'Vittata' (vaaleankeltajuovaiset lehdet, ent. 'Variegata'), 'Tricolor' (valko-ja vaaleanpunajuovaiset lehdet) ja 'Concolor' (lehdet kauttaaltaan vihreät, ei alta violetit).

Lyhyesti:
Kasvupaikka: valoisa
Kastelu: runsaasti, jonka jälkeen pintamullan annetaan kuivahtaa
Lannoitus: parin viikon välein
Muuta: pitää korkeasta ilmankosteudesta

ps. Toinen juoruni on Arkijuoru. Purppurajuorua ei minulla enää ole, mutta siinä oli kaunis vaaleanpunainen kukka, jonka kuva täällä.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Mustanmerenruusu / Torpankukka

Achimenes longiflora
Alkuperä: Amerikan trooppiset osat


Hilkkoihin kuuluvia mustanmerenruusuja tai torpankukkia on pidetty Suomessa huonekasveina 1800-luvulta asti. Nimen torpankukka on saanutkin siitä, että se on ollut yleinen joka "torpan" kukka. Sen sijaan nimi mustanmerenruusu on sikäli harhaanjohtava, että ruusujen tai mustanmeren kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Mustanmerenruusu on kausivihanta trooppinen ruohokasvi, joka selviää kuivasta kaudesta kasvattamalla juurimukulat eli kävyt. Kävyt säilytetään talven yli viileässä. Uudelleenkasvatus aloitetaan yleensä huhtikuun paikkeilla. Käpyjä kannattaa liottaa ensin vedessä, jonka jälkeen ne asetetaan multaan sentin syvyyteen vaaka-asentoon ja multa pidetään kosteana esimerkiksi kelmun alla. Versot kannattaa latvoa noin 10cm korkeudelta haaroittumisen edistämiseksi. Latvoista saakin vesilasissa helposti juurtuvia pistokkaita.

Mustanmerenruusu kukkii ahkerasti pitkälle syksyyn kaunein torvimaisin kukin. Kukat voivat olla sinisen, violetin, punaisen tai valkoisen sävyisiä. Kukinnan päätyttyä syyskuun lopulla mullan annetaan kuivua, lakastunut kasvusto leikataan ja kävyt otetaan talteen tai ruukku viedään kokonaisuudessaan viileään talvehtimaan.

Lyhyesti:
Kasvupaikka: Lämmin, valoisa, auringolta suojainen paikka, sisällä
Kastelu: Säännöllisesti, multa pidetään tasaisen kosteana, kastelu mielellään aluslautaselle
Lannoitus: joka kolmas kastelukerta
Muuta: ei pidä vedosta

Lähteet:
Hilkat wikipediassa 
Torpankukka on herttainen ja helppo
Hoito-ohjeet Mustanmerenruusu

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Muratti

Hedera helix
Alkuperä: Eurooppa Etelä-Ruotsista alaspäin


Myös muratti kuuluu rakastamiini kasveihin, joita en vain ole saanut pysymään hengissä aikaisemmin. Usein lehdet ovat vain ruskistuneet ja kuihtuneet pois. Viime kesänä hankin ihanan isolehtisen muratin, jonka olen nyt saanut pysymään hengissä talven yli. Muratti kasvattaa alustaan tarttuvia kiipimäjuuria, mutta ruukussa ne eivät kehity erityisen hyvin. Muratin voi antaa kasvaa vapaana amppelissa tai kiertää kehikkoon. Vuosien mittaan muratin varret puutuvat. Muratteja löytyy monenmuotoisia, -kokoisia ja -värisiä.

Murattia on helppo lisätä latvapistokkaista tai varrenpalasista. Leikkaaminen edistää muratin haaromista, muttei välttämättä ole tarpeen. Muratti ei kuki huoneistoissa, koska siellä se ei koskaan kasvata aikuisvaiheen varsia, jotka kukkia tekisivät. Ulkona näin sen sijaan saattaa käydä. Talvella murattia voi pitää hieman viileämmässä, noin 10-15C:ssa.

Lyhyesti:
Kasvupaikka: suhteellisen viileä puolivarjo, aurinko polttaa herkästi lehdet
Kastelu: keväästä syksyyn runsaasti, pidä multa kosteana, mutta ei märkänä; kuivana käperryttää ja varistaa lehtiään, samoin liian märkänä
Lannoitus: joka toinen viikko
Muuta: kuiva huoneilma on murattien tuho - sumuta kasvia ahkerasti.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Hopea-alokasia

Alocasia sanderiana
Alkuperämaa: Etelä- ja Kaakkois-Aasian trooppiset seudut


Alokasian hankin yli vuosi sitten kesällä, jolloin ihastuin sen isoihin lehtiin. Monet alokasiat viihtyvät vain trooppisissa oloissa. Alokasioista yleisimmin myydään huoneenlämpöä sietävää hopea-alokasiaa. Ruukussa se saattaa kasvaa yli metrin korkuiseksi ja lehdet saattavat olla yli puoli metriä pitkiä. Joskus alokasia saattaa kukkia jopa kotioloissakin. Kukinto on vehkakasveille ominainen puikelo, jota ympäröi suuri, valkoinen tukilehti. Alokasiaa voi lisätä jakamalla juurakon useampaan osaa. Mullan happamuutta voi lisätä sammalsilpulla tai turpeella. Kasvualustan tulisi olla vettä hyvin läpäisevää.

Lyhyesti:
Kasvupaikka: lämmin valoisa paikka, mutta ei suora auringonpaiste
Kastelu: kohtuullisesti, multa pidetään tasaisen kosteana, mutta ei märkänä. Kalkitonta vettä.
Lannoitus: melko miedoksi laimennettuna
Muuta: juurakko on myrkyllinen

Enkelinsiipi

Begonia corallina
Alkuperämaa: Brasilia


Pari vuotta sitten sain ystävältäni enkelinsiiven pistokkaan. Aluksi en ollut kovinkaan kiinnostunut koko kasvista, mutta nopeakasvuisena ja isolehtisenä se on voittanut paikkansa kasvieni joukossa. Ensimmäisenä talvena enkelinsiipeni tiputti melkein kaikki lehtensä liian vähäisen valon takia. Viime talvena pidin kasvia aurinkoisemmassa paikassa joten lehdet eivät tippuneet. Lehdettömän kasvin voi helposti uusia latva- tai varsipistokkaasta. Hyvissä oloissa enkelinsiipi voi kukkiakin, jolloin siihen tulee korallinpunaiset kukat.

Lyhyesti:
Kasvupaikka: valoisa, mutta ei suora auringonpaahde
Kastelu: Runsaasti. Pitää myös sumuttamisesta
Lannoitus: Keväästä syksyyn viikoittain

Kultaköynnös

Epipremnum pinnatum
Alkuperämaa: Tyynenmeren trooppiset Salomo-saaret


Luonnossa kultaköynnöksen lehdet voivat olla jopa puolimetrisiä ja liuskottuneita. Huonekasvina lehdet jäävät varsin pieniksi tähän verrattuna, mutta pituutta versoille saattaa tulla kuitenkin jopa neljä metriä. Kasvia voi pitää amppelissa roukkuvana tai hankkia tuen; jotkut ovat jopa ohjailleet kasvin kiemurtelemaan pitkin seiniä. Kasvi alkaa helposti haaroa useampia versoja, jos se katkaistaan. Huonekasvina kultaköynnös ei kuki.

Kultaköynnöksen sanotaan olevan helppo huonekasvi, mutta itse en ole aiemmin saanut sitä pysymään hengissä. Viime kesänä sain serkultani hänen umpinaisessa amppelissaan olevan kultaköynnöksensä ja siinä se onkin sitten pysynyt hengissä ja kasvanut iloisesti. Kastelinko sitä ennen liikaa? Nyt olen kastellut kerran viikossa kohtalaisesti, varsinkin kun olen miettinyt, että amppeli on umpinainen eikä ylimääräinen vesi näin ollen pääse poistumaan pohjarei'istä. Kasvi on myöskin suhteellisen varjoisassa paikassa verrattuna edelliseen; se roikkuu keittiön katon keskellä ja saa näin ollen vain heijasteita valosta. Pidinkö sitä ennen liian aurinkoisessa?

Kultaköynnös istutetaan uudelleen vain tarpeen vaatiessa ja ruukun pohja suositellaan sala-ojittamaan hyvin, sillä juuret ovat arkoja jatkuvalle märkyydelle. Kultaköynnöstä voi lisätä helposti pistokkaista. Pistokkaassa ei välttämättä tarvitse olla yhtään lehtiä.

Lajikkeita:
'Aureus' tai 'Aureum': yleisin, kullankeltaviiruinen kultaköynnös
'Neon': kelta/vaaleanvihreälehtinen lajike, ilman viiruja
'Marble Queen': vahvan valkokirjavalehtinen lajike
Myös täysin vihreälehtistä lajiketta kasvatetaan yleisesti.

Lyhyesti:
Kasvupaikka: lämmin ja puolivarjoisa, ei suora auringonvalo
Kastelu: kohtalaisesti, varotaan liikaa märkyyttä
Lannoitus: kerran kuussa kautta vuoden
Muuta: pitää sumuttamisesta

tiistai 8. syyskuuta 2015

Ristipistotaulu "Syksy"

Ainoa säännöllisesti tekemäni käsityö ovat ristipistotaulut, joiden parissa olenkin viihtynyt jo kymmenen vuotta. Kovin nopeaa tahtia näitä ei valmistu, koska teen ristipistotöitä oman mielenkiinnon tahtiin, välillä on tauko-aikoja ja välillä intensiivisempää kiinnostusta. Ehkäpä hidas tyylini kertookin jotain luonteestani; minulla riittää kärsivällisyyttä pieneen nypeltämiseen. Tämän syksyisen työn tekemiseen meni noin puoli vuotta. Ihastuin ihanan syksyisiin väreihin ja tietysti tuohon pulleaan lintuseen :)


sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Hyötykasvipuolen valmistus ja kasvua 2015


Pihani oikea puolen olen varannut hyötykasveille. Pihasta löytyneistä kuudesta harkosta kaksi tulivat pihan oikealle puolelle erottamaan ryytimaata nurmikosta. Takana olevien rännin betonikourukivien alle asetin alkukeväästä hiekkaa ja soraa, jotta ne eivät routisi.


Tänä kesänä hyötypuolella kasvatan pakastuksen kestävää persiljaa 'Grüne Perle' ja maailman makeinta porkkanaa 'F1 Sugarsnack 54'. Kasvimaan keskellä on mustaherukkapensas, ruohosipulia ja mansikkaa. Oikealla iso kuunliljatuppo, jota viime syksynä pienensin noin neljännekseen alkuperäisestä koostaan.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kukkapenkin valmistus ja kukintaa 2014

Koska en viime vuonna tehnyt postausta pihatoimistani ollenkaan, teen sen nyt takautuvasti. Ostaessani asunnon siinä oleva piha oli jätettynä aika lailla omaan nojaansa. Kesäkuvaa minulla ei siitä enää olekaan, mutta tästä talvisesta kuvasta näkyy, että piha oli paljon varjoisampi kuin nyt.

Piha alunperin.
Piha nykyisellään.

Pihassani kasvaa syreenejä ja vaahteroita. Sahasin suurimman osan vanhoista paksuista syreeneistä poikki, mutta osan korkeista oksista jätin paikoilleen, koska ne varjostavat hyvin etelään päin olevaa pihaa. Lisäksi pihassani oli alunperin ruma vanha kataja keskellä pihaa, jonka isäni kävi sitten kaatamassa ja vei pois. Nyt olisi vielä kaivettavana kanto maasta.

Tuossa talvikuvassa näkyy lisäksi pihan takana oleva yhtiön orapihlaja-aita, jota kukaan ei ole hoitanut ja se on 3-4 metriä korkea ja erittäin ränsistynyt, sisältäen kokonaisia kuolleita runkoja, jotka painavat eläviä oksia tielle päin. Ehdin käyttää oman käden oikeutta ja lyhentää orapihlaja-aitaa oman tonttini leveydeltä noin metrin korkuiseksi, minkä jälkeen sain tietää, että sitä en olisi saanutkaan tehdä. Mutta onnekseni olin sen jo ehtinyt lyhentää :)

Viime vuonna sain aikaiseksi tehtyä pienen rivitalon pihani vasemman puolen, jonka olin ajatellut varata kukille. Kaivoin maasta uppeluksissa olleet kuusi kiviharkkoa ylös, joista neljää käytin kukkapenkkini tekemiseen. Toiset kaksi jätin pihan vasenta puolta varten, johon tulisin tekemään hyötykasvipuolen. Olin juuri saanut tietäväisemmiltä puutarhureilta vinkin, jolla tein uuden kukkapenkkini: Laitoin vain maan päälle sanomalehtiä, jotka kastelin vedellä ja sen jälkeen kippasin päälle ostamaani uutta multaa. Alla olevat mahdolliset rikkakasvit tai ruoho eivät jaksa pukata sanomalehden läpi ylöspäin ja taas päällä kasvavat kasvit jaksavat pukata sanomalehden läpi alaspäin.


Kukkapenkkiin ostin Lidlistä sekamukulapakkauksen, jossa kaikki oli valkoista; kolme liljamukulaa, yksitoista vuokkomukulaa, viisi freesiamukulaa, kymmenen gladiolusmukulaa ja yksi daalian juurakko. Lisäksi ostin jostakin puutarhamyymälästä valkoisen ryhmäruusun. Olin juuri intoutunut valkoisesta väristä. Ruusun ohjeeksi annettiin, että se piti kaivaa niin syvään, että kasvupiste on 10cm mullan pinnan alapuolella. Lisäksi laitoin kukkapenkkiin perinteiseen tapaan rakastamiani tavallisia punaisia unikoita ja oransseja kalifornian tuliunikoita. Tuttavalta sain lisäksi pienet taimet kovasti leviävää maanpetiekasvia, pikkutalviota, ja ihanaa nukkapähkämöä. Jostakin tien penkasta kävin hakemassa lisäksi ihania keltaisia tarha-alpeja juurineen. Kukkapenkkini kasvoi jostain syystä myös mansikantaimia, joten annoin niiden olla siellä joukossa.

Kukkapenkki kesän alussa.
Daalia 'My Love II'
Kruunuvuokko 'The Bride'
Ryhmäruusu 'Schneewittchen'
Lilja 'Kingdom'
Lisäksi ostin kukkapenkin viereen kauniin 
Gentinatsalean 'Aamurusko'
Ikävä kyllä en tiennyt, että daalian juurakko olisi pitänyt ottaa talveksi pois maasta ja sepä olikin sitten mädäntynyt tänä keväänä. Pihan jostakin nurkasta löysin lisäksi ränsistyneen pensashanhikin, jonka leikkasin lyhyeksi ja istutin Gentinatsalean viereen. Nyt sekin on jo lähtenyt voimakkaaseen uuteen kasvuun.

Pensashanhikki

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Ihanat pienet söpöt lelut

Outoudet vol kuinka mones. Ostelen söpöjä pieniä leluja ja ihan itselleni. Vaikea sanoa, mitä leluja ostan, mutta todennäköisimmin lintuja ja hello kittyjä. Kuitenkin käy välillä myös niin, että jos joku on vain tarpeeksi söpö ja pieni, niin se lähtee mukaani. Mutta että mistään jatkuvasta ostamisesta ei ole kyse, koska törmään ostettavan söpöihin leluihin harvoin eli aika valikoiva kuitenkin olen - oma sisäinen mittapuu ja mielenkiinto siinä siis määrittävät asian. Here we go....

Tiimarista ostin joskus kolme pupua 
istuskelemaan kukkapurkkieni viereen. (15cm)
Tiimarista muistaakseni nämäkin tiput. (10cm)
Koiran lelunahan tämä kettu myytiin ruokakaupassa, 
mutta ostin itselleni :) (27cm)
Hello kittyt - awww, heikko kohtani <3 (10cm)
Pääsiäismunista hello kittyjä tuli muutama vuosi sitten ja 
sattumalta huomasin, että joku myi niitä huutonetissä, 
jolloin ostinkin sitten parhaimmat päältä :)
Avaimenperä Pandan tehtaalta. (10cm)
Alpakka, aitoa alpakan villaa (20cm)
Siskon luona Turussa käytiin lastenleluliikkeessä 
ja kun näin että näitä siellä myytiin jos 
jonkinlaisia, niin valinta oli vaikea. 
Päädyin sitten tähän iloisen 
keltamekkoiseen. (14cm)
Äidiltä v2014 saatu joululahja. (9cm)
Taysin R-kioskissa myytiin sitten 
undulaatteja - lintufriikkinä 
pakkohan tuo oli ostaa. (15cm)
Tigerista ostin tänään tämän sirkuttavan papukaijan.(16cm)

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Talven jälkeen

Noinnikkäästi olisi sitten uusi (kasvi)vuosi ja uudet (kasvi)kujeet. Talven aikana minullä näyttää tapahtuneen lehtikaktusten joukkokuolema. Uusi asuntoni ei näemmä miellytä. No, oikeastaan alan olla niihin jo vähän kyllästynyt, koska kovin hyvin ne eivät minulla koskaan ole viihtyneet. Tuntuukin, että viihtyminen on työn ja tuskan takana, joten taidanpa nyt vain hylätä ne ja keskittyä muihin kasveihin, niihin jotka minulla viihtyvät. Tämänhetkinen kasvisaldo on: 39 sisäkasvia.

Kohtalonköynnökseni ei tiputtanut talvella lehtiään, joten odotetusti se teki vain yhden kukkatertun. Muutoinkin se ei nyt ole lähtenyt niin hyvään kasvuun kuin ennen ja olen miettinyt, että onkohan mullassa asustavalla keltaisella homeella sittenkin jotain vaikutusta asiaan. Tätä hometta siellä on ollut jo monta vuotta. Pari vuotta sitten tein suursiivouksen kasvin juuriin (kaikki multa pois ja pesin juuret), koska ajattelin että se mullan mukana tulee seuraavaankin multaan, mutta ei näköjään ole auttanut. Onkohan kyseessä kasvin juurien kanssa symbioosissa elävä home... No, ainakaan kasvi ei ole kuollut...

Keltainen home

Kuparilehdet on uusittu rönsyistä, samoin juorut ja apostolinmiekka. Hiukan hämmentyneenä ihmettelen, ettei rönsyliljani ole tehnyt rönsyn rönsyä tänä talvena. Mikähän silläkin on. Vai onko sekin ottanut nokkiinsa uudesta asunnosta? Posliinikukat näyttävät sen sijaan viihtyvän paremmin kuin edellisessä asunnossa. Jättipeikonlehteni näyttää olevan (taas) leikkauksen tarpeessa. Täytynee uusia se joka vuosi, koska se kasvaa niin hurjaa vauhtia ja kaksi neliötä, jotka se vie, on aika iso tila.

Talven yllättäjät: Ellinkissus ei ole tiputtanut lehtiään. Muratti ei ole kuollut. Kiinanruusu ei ole kuollut. Kultaköynnös ei ole kuollut. Eli joidenkin kasvien hengissä pysymisessä, huolimatta edellisistä huonoista kokemuksista, on siis tapahtunut positiivinen käänne... Ilmeisesti uusi asunto...parempi valoisuus? Todennäköisesti, koska en ole hoitanut kasvejani kovinkaan paljoa erilailla.

Pääsiäiseksi ostin kivan keltaisen ruukkuruusun. Tämä keltaiseen väriin intoutuminen on uusi juttu, samoin ruusut ylipäätään. Katsotaan josko myöhemmin sitten enemmän ruusuista postausta.



Tipitii tipitipitipitii, kevät on... söpöydet rivissä :)

Kiinanruusu

Hibiscus rosa-sinensis

Kiinanruusu on nimensä mukaisesti kotoisin alunperin Kiinasta. Sieltä se on levinnyt koko maailmaan, ihastuttaen trooppisissa ja subtrooppisissa maissa pihan ja puistojen pensaina ja pohjoisemmissa ruukkukasvina. Nopeakasvuinen kiinanruusu voi ruukussakin kasvaa helposti muutamassa vuodessa parimetriseksi, ellei sitä pidetä leikkaamalla matalampana. Saatavilla on myös hitaampikasvuisia pensasmaisempia lajikkeita. Kiinanruusu viihtyy valoisassa ja lämpimässä paikassa, jopa suorastaan suorassa auringonpaisteessa.

Kuunanruusu kukkii viihtyessän koko kesän, joskus talvellakin. Isot 8-13cm kokoiset tuoksuttomat kukat kestävät yhdestä kolmeen päivää ja kehittyvät nuorien versojen ja varsien latvoihin. Nuput saattavat helposti pudota liian lämpimässä ja kuivassa huoneilmassa, liian vähäisessä valossa tai mullan ollessa liian kuiva. Kukat voivat olla yksinkertaiset tai kerrannaiset, väriltään punaiset, oranssit, keltaiset, valkoiset tai beiget.
 
Talvella kiinanruusua voi pitää hieman viileämmässä, n.10-15 asteessa, mutta se ei ole välttämätöntä. Pidettäessä talvinen leopkausi, kastelua vähennetään asteittain ja lepokaudella kastellaan niukasti. Muutoin huoneenlämpö on kasville sopiva koko vuoden. Liian korkea talvilämpötila saattaa joskus aiheuttaa lehtien putoamista.

Kiinanruusua voi lisätä latvapistokkaista, jotka eivät ole ehtineet vielä puutua. Ne juurtuvat helposti valoisassa paikassa vesilasissa tai muovipussin sisällä suoraan multaan. Kiinanruusun haaroittumista voi edistää keväisin leikkaamalla kasvia, tarvittaessa rankalla kädelläkin. Koska kukat kehittyvät nuorten versojen latvaosiin, leikkaus parantaa usein myös kukintaa.Kiinanruususta voi helposti kasvattaa helposti myös rungollisen leikkaamalla sivuversot pois ja antamalla kasvin muodostaa runkoa. Kun kasvi on haluamasi korkuinen, latvo se. Tämän jälkeen se haaroo runsaasti ja siitä voi helposti muotoilla kauniin latvuksen haaroja tupistämällä tai poistamalla.

Kuivassa huoneilmassa kiinanruusuun saattaa tulla helposti vihannespunkkeja, jotka tunnistat lehtien hangoissa kiertävästä seitistä. Korkea ilmankosteus hävittää punkit eli vie kasvi suihkuun tai sumuta ahkerasti. Myös kirvat saattavat vaivata kiinanruusua. Suihkuta silloin kasvia ja/tai sumuta suopaliuoksella.

Kiinanruusuista olen pitänyt aina. Niiden hengissä pysyminen on sen sijaan ollut aiemmin kiven alla, vaikka olen käsittänyt, että jotkut ihmiset menestyksekkäästi onnistuvat siinä vuodesta toiseen. Tiedä sitten helppohoitoisuudesta, mutta oma kokemukseni on se, että helppoa se ei ole ollut. Nyt olen vihdosta viimein saanut sen pysymään hengissä pari vuotta. Syynä on ilmeisesti altakasteluruukku, johon sen viime keväänä laitoin pitääkseni sen koko ajan kosteana. Näin kevään allakin olen kastellut sitä pari kertaa viikossa, niin että kyllä se tosiaan kovasti tarvitsee vettä. Minulla kasvi on keväisin ja syksyisin sisällä suorassa auringonpaisteessa. Kesällä olen vienyt kasvin ulos auringonpaisteeseen, jolloin korkeammassa ilmankosteudessa paahtava auringonpaistekaan ei haittaa. Kastella täytyy kuitenkin muistaa kuumilla keleillä joka päivä. Minulla on tuossa samassa ruukussa tällä hetkellä sekä kerrattua että yksinkertaista punaista kukkaa. Henkilökohtaisesti pidän yksinkertaisista kukista kylläkin enemmän.





Lyhyesti:
Kasvupaikka: Valoisa itä-, länsi- tai eteläikkuna. Kestää myös suoraa auringonpaahdetta.
Lannoitus: Joka kastelukerralla. Talvella ei. Laimenna lannoite puoleen ohjeen mukaisesta.
Kastelu: Runsaasti ja säännöllisesti (pidä multa kosteana). Talvella vähemmän.
Muuta: Pitää sumutuksesta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...