maanantai 27. tammikuuta 2014

Valaisinpistorasiat kattoon

Tuli sitten tehtyä sähkömiehen hommia. Meikäläinenhän ei ole koskaan vielä perehtynyt mihinkään sokeripala- tms härpäkkään, edellisessä asunnossa kaikki paitsi yksi lampunpaikka katossa olivat kattorasioita, joihin sai laittaa lampun johdon vain hienosti kiinni. Isä on hoitanut tähän mennessä sen yhden lampun, jossa on ollut sokeripala. Mutta mutta, nyt sitten olivatkin kaikki kattopaikat uudessa asunnossani sokeripalallisia. Alunperin suunnittelin tilaavani sähkömiehen vaihtamaan kattopaikkoihin sähkörasiat, mutta toisinpa kävi, kun netissä perehdyin aiheeseen. Omin luvin saa nimittäin vaihtaa kattorasiat kattoon. Joten ei muuta kun perehtymään asiaan. Lisäksi pääsen aika paljon halvemmalla, kun ei tarvitse maksaa sähkömiehen käynnistä. Nyt kun on lainaa jonnin verran, niin jopas kaikki asiat ovat alkaneet tuntua niin kalliilta...

Näistä sivuista oli hyötyä: Valaisimien asennus ja korjaus ja Valaisinpistorasiat ja -tulpat.

Aluksi tuli kysymykseen rasian valinta. Rasioita on kolmenlaisia. Tavallinen (maadoittamaton), maadoitettu ja kruunukytkentäinen pistorasia. Tässä vaiheessa on tiedettävä mitä johtoja katosta roikkuukaan, jotta tietäisi valita oikean. Neljästä kattopaikasta roikkui minulla kaksi johtoa ja olohuoneen kattopaikasta kolme. Kaksi johtoa merkitsee, ettei mikään niistä ole maadoitusjohto, on vain vaihe ja nolla. Eli näiden kohdalla kyseeeseen tuli tavallinen, maadoitamaton kattorasia. Olohuoneen kattopaikan päättelin olevan kruunukutkentäinen, koska johtojen värit viitasivat ennemmin siihen kuin maadoitukseen ja koska mainitsemani tekstit kertoivat vanhojen talojen olohuoneessa usein sellaisen olevan. Lisäksi olisi ollut varsin kummallista, että olohuoneesta olisi löytynyt maadoitettu kattopaikka, jos muualtakaan talosta ei.

Eli neljä tavallista rasiaa ja yksi kruunukytkentäinen. Kummallista, ettei näihin rasioihin ole tehty valmista reikää, vaan se pitäisi itse porata, jotta saa johdot rasian sisälle siististi. No, porakonetta minulta ei öydy, joten ei muuta kun vasaralla ja naulalla ajamaan samaa asiaa... Ensmmäisen jälkeen se sujui jo ihan helposti.

Johtojen väritkin olivat aluksi kysymysmerrkillä. 70-luvulla, jolloin taloni on rakennettu, käytettiin eri värisiä johtoja kuin nykyään. Lisäksi värit eivät suinkaan olleet samanlaiset joka kattopaikassa, vaan kaikissa tuntui olevan eri värit. Keittiössä näkyi olevan toisessa kattopaikassa nykyaikaiset värit johdoissa, varmaankin siksi, että johtoja on mitä ilmeisimmin pidennetty, jotta kattolamppu osuisi ruokapöydän kohdalle. Tosin siirtelin keitiön johtoa itsekin, koska ei se siltikään osunut hyvälle kohdalle ruokapöytää...

Irroittaessani kattopaikat, alta pajastui paljon enemmän johtoja kuin mitä tulikaan ulos. Keittiössä näkyi olevan jopa maadoitusjohtokin sisällä! Mutta ei päätä kuitenkaan mistä sen olisi saanut ulos. Se vain tuli toisesta reästä ja meni toiseen reikään. No, parasta, etten rupea tekemään maadoitusta omin päin, kun sellaista ei kuitenkaan oltu suoraan asennettu riippumaan katosta alas...

Muutamassa lampussa minulla ei ollutkaan pistoketulppaa, joten niihin piti sellaiset hankkia. Clas Ohlsonilta minä nämä kaikki rasiat ja tulpat hankin. Todella kätevä kauppa tällaisia ajatellen aivan Tampereen keskustassa.

Makuuhuoneen lamppu
Olohuoneen lamppu
Keittiön lamppu

perjantai 3. tammikuuta 2014

Lämminvarasto

Voi tuntua ehkä oudolta, että inostuin ensimmäisenä lämminvaraston puunaamaan, kun onhan tässä sentään talon parempikin puoli vielä laittamatta! No juu, mutta hoksasinpahan tarvitsevani tilaa olohuoneeseen ja ajattelin, että väliaikaisesti laitan mm. kirjat lämminvarastoon. Edellisiltä asukkailta, keski-ikäiseltä pariskunnalta, olin saanut heidän vanhan kirjahyllynsä kaupanpäällisiksi. Kävin alun perin kirjahyllyä katsomassa, mutta eihän sitä tullut katsottua kummoisestikaan ja aika vähän oli aikaa päättääkin, että otanko vai enkö ota, joten otin. Mutta nytpä olen huomannut, että kirjahylly onkin niin paljon rikki, etten taidakaan sitä pitää, joten en viitsi tavaroitani turhaan sinne sitten latoa. Täytyy vain nyt saada olohuoneeseen tilaa, että saan siirrettyä kaapin pois sieltä. Joten sen takia intouduin lämminvarastoa laittamaan. Mutta eihän sinne voinut sentään puhtaita kirjoja laittaa, joten olihan se siivottava ja laitettava kuntoon sitä ennen. Oikeastaan ihan kivakin, että nyt on joku osa talosta jo reilassa.

Hyllyjä on siellä useampikin kuin nuo neljä isoa, jotka edellisessä postauksessani mainitsin, nimittäin 5 pienempääkin. Niihin hankin tänään tummansinistä pallokangasta ja ompelin kankaat ja laitoin nastoilla nekin kiinni. Take a look! Näyttävät tuossa kuvassa oikeastaan melkeinpä paperilta...



Serkkuni ehti jo ilmaista hyvän huomion; olisihan ne hyllyt kannattanut päällystää paremmin vahakankaalla kuin kankaalla. Huomattavasti helpompihan niitä olisi vain pestä märällä rätillä! No, tehty mikä tehty. Ei sitä aina leikkaa parhaimmasti (varsinkaan kun kyseessä olen minä!). Mutta täytyypä laittaa korvan taa ja hankkia sitten, jos kankaat joskus oikein likaantuvat (eivätkä puhdistu pesussakaan).

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi koti

Uusi vuosi, uudet kujeet - uudessa kodissa! Ja paljon on tehtävää. Ajattelin, että voisin sitä mukaa, kun saan aikaiseksi kotia laittaa, siitä jotakin postailla. Tuntuu etuoikeutetulta olla nuori ja omistaa jo oma koti! Ei monellakaan ole tällaista tilannetta. Vakituinen työpaikka.. oma koti.. nykyisessä kiristyvässä taloustilanteessa olen todellakin hyvässä asemassa. Olen monesti sitä ihmetellytkin, että minulla on elämä näiltä kohdin mallillaan. Ja itse asiassa työstäkin täytyy sanoa se, että saan tehdä työtä, josta pidän. Sitäkään ei voi pitää itsestäänselvytenä. Vaikka en minä nykyistä työpaikkaanikaan helpolla saanut, ensin työskentelin 4,5 vuotta muualla, kunnes sain jalkani sinne minne halusin. Ja nyt olen kovasti tyytyväinen tilanteeseeni. Ja kyllä, ajoittain mietin ihmetyksellä sitä ajanjaksoa, milloin nykyiseen työpaikkaani pääsin, koska nyt siellä ovat asiat kovasti sillä mallilla, ettei töitä tunnu heruvan enää kenellekään.

Millainen on kotini? Hankin heti rivitalon, koska ensinnäkään en jaksa muuttaa kauhean montaa kertaa ja toisekseen kasvi-ihmisenä halusin oman pihan. Asuntoni on vanha, -72 rakennettu tiilitalo. Erikoisuutena asuntojen väliset seinät ovat valkoiseksi maalattua tiiltä, joka tuo asuntoon oman kivan tuntunsa. Remonttia ei ole juurikaan tehty. Jonkun verran on korjailtu julkisivuja ja kattoa. Tulossa on tänä vuonna putkiston kuntokartoitus ja arvattavasti putkiremontti, koska sellaista ei ole vielä koskaan tehty ja talo on kuitenkin jo aika vanha. Valitettavasti en nyt tähän vielä laita mitään kuvia asunnostani, koska tavaroiden järjestely on vielä pahasti kesken.

Asunnon pinta-ala on 53,5m2, johon kuuluu tupakeittiö, makuuhuone, pieni kylpyhuone, sauna ja lämminvarasto. Kylpyhuone on tosiaankin aika pieni, varsinkin kun totuin edellisen asuntoni kylpyhuoneen ihanaan avaruuteen, mutta kylläpä minä tähänkin totun. Olohuoneessa on ihanat isot ikkunat, asia johon heti kiinnitin huomiota kasviarsenaalini takia. Olohuoneen/keittiön ikkunat osoittavat etelään, joten odotettavissa on aurinkoinen kesänäkymä ja paljon valoa kasveilleni. Kaappitilaa ei täällä ole niin paljon kuin edellisessä asunnossani, kaappitilan virkaa hoitaa kuitenkin tuo lämminvarasto, johon tavaraa saa hyvin upotettua. Kiva, kun se on heti ulko-oven takana, niin sinne saa hiipparoitua kenenkään huomaamattakin.

Ensi töikseni olen tietysti siivoillut kovasti. Kylpyhuoneen lattiakaivoon ei oltu varmaan koskettu moneen vuoteen. Keittiön viemäritkin tuli putsattua ja nyt vesi häviää lavuaareista huomattavasti nopeammin kuin ennen puhdistusta. Keittiön liesituulettimen kanssa sain tehdä kovasti töitä, että tahmaiset vanhat rasvat irtosivat.

Tänään ja eilen olen uurastanut lämminvaraston kanssa. Isoja hyllyjä peittivät rumat, likaiset ja osin repeytyneet vihreät paperit. Irroitin paperit ja huomasin, että alta paljastuvista hyllyistä kaksi oli varmaankin alkuperäisiä, muut kaksi olivat; toinen parketin palanen ja toinen jonkunlainen jämäpala jostakin puusäleiköstä. Aluksi mietin laittavani uudet paperit, mutta sitten mietin sitä, että kuinka helposti tuollaiset paperit repeytyvät. Joten eipä muuta kuin kangasvarastolleni. Tähän hätään ei löytynyt muuta sopivanlasta kangasta kuin valkoista puuvillaa, joten se sai kelvata. Onhan siinä tietysti se huono puoli, että lika näkyy armotta heti, mutta koska inspiraatio oli käsissä, niin parasta toimia äkkiä, koska ei tiedä koska saisin seuraavan kerran vastaavan toimeliaisuuden puuskan. Tuumasta toimeen. Mittasin hyllyt ja leikkasin ja ompelin kankaat ja kiinnitin kankaat nastoilla hyllyihin. Koska en voinut ajatella laittavani näitä puhtaita hyllyjä likaiseen lämminvarastoon, toimeliaisuuspuuskani riitti vielä pesemään lämminvaraston seinät ja imuroimaan lattian. Ja kyllä olo oli hyvä tämän jälkeen :)

Ennen
Jälkeen
Hyllyt paikoillaan
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...