sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Lehtikaktusten tunnistaminen

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

Kohtapuoleen esittelyssä ovat ihanat lehtikaktukseni. Mutta ensin haluaisin antaa tietopläjäyksen lehtikaktusten tunnistamisesta. Googlettamalla asiasta löytyy nimittäin hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Sen sijaan keskustelupalstoilla käydään vilkasta keskustelua asiasta "Onko kaktukseni marraskuunkaktus vai joulukaktus?" Ja enpä olisi noille palstoille eksynyt, ellei sama asia olisi ollut itsellenikin epäselvä. Lisäksi olen huomannut, että koska ihmisille ei ole selvää mikä heidän lehtikaktuksensa on, he nimeävät sen väärin ja sitten googlettamalla löytyykin pilvin pimein näitä nimi+kuva yhdistelmiä, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Tässä siis koostetta siitä, mitä minulle on selvinnyt.

Tuskinpa mikään lehtikaktus, mitä nykyään kaupoissa myydään, on aito, vaan suurin osa on hybridejä, risteymiä. Niinpä olisi oikeastaan perustellumpaa sanoa, että "minulla on enemmän marraskuunkaktusta muistuttava risteymä" tai "minulla on enemmän joulukaktusta muistuttava risteymä". Noh, tuskinpa kukaan näin perusteellisesti alkaisi lehtikaktuksiaan tituleerata, joten hyvällä omallatunnolla voinee sanoa lehtikaktuksensa olevan se, mitä se muistuttaa. Tarkempaan selvitykseen alkuperäisistä lajeista...

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

"Pikkulehtikaktukset"

Marraskuunkaktuksella (Schlumbergera truncata) lehdet kasvavat hieman pystyyn ja niissä on terävät sakarat. Kukat taipuvat ylöspäin horisontaalitasoon ja ovat epäsymmetrisiä. Huom - sesonkiaikana kaupoissa myytävät lehtikaktukset ovat järjestään marraskuunkaktuksia. Joulukaktusta löytää paremmin niitä pitkään kasvattaneiden ikkunoilta.

Joulukaktuksella (S. truncatan ja S.russelianan risteymä, nimeltään Schlumbergera x buckleyi) lehdet roikkuvat alaspäin ja lehden reunat ovat  sakarattomammat. Aidon joulukaktuksen kukat roikkuvat alaspäin ja ovat symmetriset, hybridit ovat pystykukkaisempia ja epäsymmetrisempiä. Alkuperäiset sekä joulu- että marraskuunkaktuksien kukat ovat punaiset, mutta väriristeymiä on kehitetty laidasta laitaan.

Kuvassa ylhäällä marraskuunkaktuksen, alhaalla joulukaktuksen lehtiä.
Marraskuunkaktuksen "toispuoleinen" kukka.
Joulukaktuksen symmetrinen kukka.
Joulukaktuksen (vielä avautumaton) 
lehdestä suoraan kasvava kukka. 
Marraskuunkaktuksen kukka kasvaisi pystymmässä.

Pääsiäiskaktuksella (Hatiora gaertneri) lehtiruodin reunat ovat piparkakkumaiset ja kukat (väriltään punaiset) huomattavasti erilaisemman näköiset kuin marraskuun- ja joulukaktuksella.

Pääsiäiskaktuksen piparkakkureunainen lehti.

Pääsiäiskaktuksen teräväkärkiset kukat.
Helluntaikaktus (Hatiora rosea) muistuttaa pääsiäiskaktusta, mutta lehtiruodit ovat pienemmät ja harmahtavammanvihreät ja kukat ovat vaaleanpunaiset.

Sormen koosta näkee hyvin kukkien pienen koon.
Helluntaikaktus.

Lisää tietoa:
Recognition and Culture of the Holiday Cacti (asiantuntija kertoo)
Short Review of  the Holiday Cacti
Schlumbergera Wikipediassa  (englanniksi)



                     *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:*
*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

"Isolehtikaktukset"

Tuoksulehtikaktuksen (Epiphyllum oxypetalum) lehdet ovat ohuet, leveät ja reunoiltaan sakarattomat. Kukka on puhtaan valkoinen.

Tuoksulehtikaktuksen lehtiä.
Tuoksulehtikaktuksen kukka.
 

Neidonhovikaktuksen (Disocactus phyllantoides) lehdet ovat vankemmat, kapeammat ja selkeästi pykäreunaisemmat kuin tuoksulehtikaktuksella. Pykärenojen päissä on selkeät valkoiset tupet - areolit. Aidon neidonhovikaktuksen kukat ovat vaaleanpunaiset.

Kuvassa ylhäällä hovikaktuksen 
ja alhaalla tuoksulehtikaktuksen lehti.
Neidonhovikaktuksen lehtiä.
Neidonhovikaktuksen kukka.
Hovipojankaktus (Disocactus x hybridus 'Ackermannii') on neidonhovikaktuksen ja D. Speciosuksen risteymä. Lehdet ovat muutoin samanlaiset, mutta varret saattavat olla hiukan paksummat ja halkaisijaltaan kolmiomman muotoiset. Kukat ovat kirkkaanpunaiset.

Hovipojankaktus.

Lisää tietoa:
Neidonhovikaktus Wikipediassa (englanniksi)
Hovipojankaktus Wikipediassa (englanniksi)
Hovipojankaktuksella ei ole mitään tekemistä alkuperäisen D. Ackermanniin kanssa:
D. Ackermannii Wikipediassa (englanniksi)

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

12 kommenttia:

  1. Kiitos kivasta tietopaketista! Itselläni alkoi varsin täsmällisesti eilispäivän puolella eli 1.11. marraskuunkaktuksen kukinta. Samaan aikaan avasi kukkansa myös isompi lehtikaktukseni, jonka olen hankkinut viime keväänä. Kukkakauppiaskaan ei tiennyt millaisia kukkia se tekee ja milloin kukkii. Arveli sitä joksikin vanhaksi perinnekaktukseksi ja myi sen minulle pois edulliseen hintaan. Lehdet ovat ison lehtikaktuksen tyyliset, pitkät ja kapeat.

    Nyt se sitten teki toistasataa nuppua, joista ensimmäiset ovat juuri auenneet. Kyseessä on varsin pieni kuultava valkoinen kukka, noin senttimetrin halkaisijaltaan. Emit tai heteet ovat hyvin "hörhelöisiä". Nuput tunkevat suoraan lehdistä sivuille. Onko sinulle tuttu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin joulukaktukseni kukki juuri jokavuotisen loistonsa :) onnea ison lehtikaktuksen kukista! itse en siis tosiaan ole saanut omaa neidonhovikaktustani vielä koskaan kukkimaan.

      Poista
  2. Löysin kuvan tästä lehtikaktuksestani. Sen perusteella se olisi Disocactus alatus- niminen laji :) http://www.plantoftheweek.org/week231.shtml

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei ole tuttu. Juu, tuossa tosiaan on terävämmät särmät kuin neidonhovi- ja hovipojankaktuksessa. Kukatkin ovat erilaiset, pienet. Vähän samantyyppiset kukat minulle tulee lepismiumiini - uusin lehtikaktustulokkaani. Kts. http://unikonnurkka.blogspot.fi/2013/08/lepismium-bolovianum-kukkii.html

      Poista
    2. Hieno tosiaan tuo sinun lepismiumisi! Tuon guuglaamani kukan lehdet näyttävät vähän turhankin särmikkäiltä. Omassani vain nuoremmat pitkulaiset lehdet ovat särmikkäitä. Ikääntyneemmät lehdet ovat pyöreämuotoisempia. Myös tämä piirroskuva esittää lehdet pyöreämpinä: http://hortuscamden.com/images/plants/Disocactus_alatus.jpg Tältä näyttää kaktus ikkunallani: http://auringonkukkapaiva.blogspot.fi/2013/11/kaamoksen-kukkaloistoa.html

      Poista
    3. D. alatus ja sen kukat näyttävät ihanalta blogissasi! Lehtikaktukset ovat niiiiin ihania... :) kiitos linkistä blogiini :) ei siitä pistokkaita saisi? :D lepismiumistani olisi saatavilla jo juurtuneita alkuja, kiinnostaisko vaihtokauppa? :)

      Poista
  3. Kyllä se minulle sopii! Äitinikin pyysi pistokasta. Miten olet juurruttanut pistokkaita, pienissä ruukuissa vai muulla tavalla? En ole itse vielä koskaan lehtikaktuksia juurrutellut. Luulen, että annan tuon kukinnan päättyä kunnolla ja sitten napsaisen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pistokkaita olen juurruttanut vedessä, mutta käsittääkseni mullassakin onnistuu.

      Poista
  4. Ei sinulta pistokkaita saisi noista hovipojista ja neidonhovikaktuksista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kyllä molemmat heittivät veivinsä talven aikana.. :/ nyt mulla ei ole kuin joulu- ja pääsiäiskaktus.

      Poista
  5. Mummoni kasvatti isoa, massiivista "kaktusta" ainakin 20 vuotta ja hänen kuoltuaan se muutti äitini luo. Äitini ei ole mikään viherpeukalo, joten ennakoiden napsaisin itselle pistokkaista oman yksilön. Harmittaa että mummon kasvattama jättiläinen kuolikin pian pois hoitajan vaihduttua, mutta ainakin minulla on muistona mummosta sen pistokkaista kasvatettu yksilö :) Se on vaan kasvanut jo 3 vuotta eikä ole suostunut kukkimaan, toisin kuin mummolla aikoinaan se oli upeassa kukassa. Lehtiä se kyllä tekee innokkaasti, joten liekkö liian mukavat oltavat että viitsisi ryhtyä kukkimaan.

    Työpaikalta otin toisesta marraskuunkaktuksesta pistokkaita eikä nekään suostu kukkiman millään, mutta työpaikalla mokoma kukkii 2-3 kertaa vuodessa isoin pinkein kukkasin...

    mikä lie mättää eniten näissä minun kukitustaidoissani :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minulla lehtikaktukset ovat kukkineet yleensä kylmäkäsittelyllä. Eli vie kasvit pihalle kesäksi ja pidä myöhään syksyyn asti ulkona - kestävät 5-10 astetta. Mummollani on myös ollut joulukaktus joka kukkii ilman kylmäkäsittelyäkin ja siihen en osaa sanoa mitään neuvoja. Harmi vain minulla ei enää edes ole lehtikaktuksista kuin lepismium. Uusi asuntoni on sen verran kuuma, että ne kuolivat, koska lehtikaktukset tykkäävät viileämmistä asunnoista.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...