keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Ihanat lehtikaktukset

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

No niin, nyt voinkin sitten keskittyä esittelemään omat lehtikaktukseni, kun kerran lajinmääritys on kertakaikkiaan väännetty jo rautalangasta tässä edellisessä postauksessani

Minulla on tällä hetkellä kuusi (6) lehtikaktusta. Joulukaktus, marraskuunkaktus, pääsiäiskaktus, neidonhovikaktus, hovipojankaktus ja tuoksulehtikaktus. Joulu-, marraskuun- ja neidonhovikaktuksen hankin noin kuusi vuotta sitten. Muut lehtikaktukset olen hankkinut noin vuosi sitten.

Joulukaktus on kasvanut nopeasti mahtaviin mittoihin. Marraskuunkaktukset on jalostettu kasvamaan hitaammin ja senpä takia se onkin kolmasosan pienempi, vaikka on yhtä vanha.

Joulu- ja marraskuunkaktukseni olivat neljä vuotta 
sitten vielä saman kokoisia.
Joulukaktus nyt.
Marraskuunkaktus nyt.

Joulukaktukseni on tästä katraasta kiitollisin kukkija. Viime marraskuussa se ihastutti minua valtavalla määrällä ihania vaaleanpunaisia kukkasia.


Kuin linnut liitämässä taivaalla...

Ihmeellisin yllätys olivat kolme pinkkiä kukkaa, jotka ilmaantuivat yhden lehtihaarakkeen lehtien päihin. Olin tietenkin aivan ihastuksissani ja olenkin miettinyt, että mistä onkaan ollut kysymys. Väliaikainen mutaatio vai kenties alkuperäisemmän värin ilmaantuminen hybridiin..? Luonnon alkuperäiset kasvit kun ovat olleet kaikki kirkkaan punakukkaisia. Merkitsin ko. lehtihaarakkeen  tietysti punaisella langalla, jotta näen seuraavalla kerralla, että toistuuko vastaava ihme ja myös sen takia, jos joskus sattuisin ottamaan kasvista pistokkaan, niin saisinpa erivärisiä kukkia tekevän kasvin saman tien!

Pinkki väri erottuu muista.

Marraskuunkaktukseen ja pääsiäiskaktukseen tulee melkolailla samansävyiset karmiininpunaiset kukat, vaikka kukat muuten ovatkin niin erilaiset.

Kukintaa viime kuulta (maaliskuu).
Pääsiäiskaktus
Harmikseni Neidonhovikaktukseni ei ole vielä 
kertaakaan kukkinut.

Hovipojan kaktuksen pistokkaalleni kävi talven aikana köpelösti. Pieni lehdenalkuni otti ja mädäntyi. Jäljelle jäi vain tynkä mullan päälle, josta pukkaa nyt uutta alkua. Toiveet ovat korkealla, vaan tynkä on kyllä säälittävän pieni... Tuoksulehtikaktuksen pistokkaani on myös saanut aikaiseksi pienen lehden alun pistokkaan reunaan. Aika hankalaa tämä kasvien alkutaival...

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

Pientä priiffausta kasvatuksesta:

Lehtikaktukset tarvitsevat kylmän kauden (tai lepokauden) kukkiakseen. Joulu- ja marraskuunkaktukseni alkavatkin yleensä heti pukata nuppuja, kun tuon ne parvekkeelta sisälle myöhään syksyllä. Kukkiessa kasveja ei saisi pahemmin liikutella, koska kasvi ottaa siitä helposti nokkiinsa ja tiputtaa nuput. Myös kastelun kanssa saa olla varovainen kukinta-aikana; ei liikakastelua, mutta kuitenkin täytyisi kastella hiukan.

Kasvikirjojen mukaan lehtikaktukset viihtyvät runsaassa hajavalossa. Kesäisin ne kannattaa viedä pihalle, jos mahdollista. Varret tulevat todella hyvinvoiviksi. Lehtikaktukset kestävät hiukan kuivuutta, mutta mieluummin multa saisi olla hiukan kostea, ei liian märkäkään. Itse kastelen n. kerran viikossa kesät talvet ja välillä kasvit ehtivät myös kunnolla kuivua, koska saatan unohtaa kastella. Lannoitin aiemmin kesäisin yhtä usein kuin muitakin kasvejani, mutta kun minulle selvisi, että korkkiutumat varsissa johtuivat liikalannoituksesta, aloin lannoittaa vain erittäin harvoin, ehkä pari kertaa kesässä.


*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Lehtikaktusten tunnistaminen

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

Kohtapuoleen esittelyssä ovat ihanat lehtikaktukseni. Mutta ensin haluaisin antaa tietopläjäyksen lehtikaktusten tunnistamisesta. Googlettamalla asiasta löytyy nimittäin hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Sen sijaan keskustelupalstoilla käydään vilkasta keskustelua asiasta "Onko kaktukseni marraskuunkaktus vai joulukaktus?" Ja enpä olisi noille palstoille eksynyt, ellei sama asia olisi ollut itsellenikin epäselvä. Lisäksi olen huomannut, että koska ihmisille ei ole selvää mikä heidän lehtikaktuksensa on, he nimeävät sen väärin ja sitten googlettamalla löytyykin pilvin pimein näitä nimi+kuva yhdistelmiä, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Tässä siis koostetta siitä, mitä minulle on selvinnyt.

Tuskinpa mikään lehtikaktus, mitä nykyään kaupoissa myydään, on aito, vaan suurin osa on hybridejä, risteymiä. Niinpä olisi oikeastaan perustellumpaa sanoa, että "minulla on enemmän marraskuunkaktusta muistuttava risteymä" tai "minulla on enemmän joulukaktusta muistuttava risteymä". Noh, tuskinpa kukaan näin perusteellisesti alkaisi lehtikaktuksiaan tituleerata, joten hyvällä omallatunnolla voinee sanoa lehtikaktuksensa olevan se, mitä se muistuttaa. Tarkempaan selvitykseen alkuperäisistä lajeista...

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

"Pikkulehtikaktukset"

Marraskuunkaktuksella (Schlumbergera truncata) lehdet kasvavat hieman pystyyn ja niissä on terävät sakarat. Kukat taipuvat ylöspäin horisontaalitasoon ja ovat epäsymmetrisiä. Huom - sesonkiaikana kaupoissa myytävät lehtikaktukset ovat järjestään marraskuunkaktuksia. Joulukaktusta löytää paremmin niitä pitkään kasvattaneiden ikkunoilta.

Joulukaktuksella (S. truncatan ja S.russelianan risteymä, nimeltään Schlumbergera x buckleyi) lehdet roikkuvat alaspäin ja lehden reunat ovat  sakarattomammat. Aidon joulukaktuksen kukat roikkuvat alaspäin ja ovat symmetriset, hybridit ovat pystykukkaisempia ja epäsymmetrisempiä. Alkuperäiset sekä joulu- että marraskuunkaktuksien kukat ovat punaiset, mutta väriristeymiä on kehitetty laidasta laitaan.

Kuvassa ylhäällä marraskuunkaktuksen, alhaalla joulukaktuksen lehtiä.
Marraskuunkaktuksen "toispuoleinen" kukka.
Joulukaktuksen symmetrinen kukka.
Joulukaktuksen (vielä avautumaton) 
lehdestä suoraan kasvava kukka. 
Marraskuunkaktuksen kukka kasvaisi pystymmässä.

Pääsiäiskaktuksella (Hatiora gaertneri) lehtiruodin reunat ovat piparkakkumaiset ja kukat (väriltään punaiset) huomattavasti erilaisemman näköiset kuin marraskuun- ja joulukaktuksella.

Pääsiäiskaktuksen piparkakkureunainen lehti.

Pääsiäiskaktuksen teräväkärkiset kukat.
Helluntaikaktus (Hatiora rosea) muistuttaa pääsiäiskaktusta, mutta lehtiruodit ovat pienemmät ja harmahtavammanvihreät ja kukat ovat vaaleanpunaiset.

Sormen koosta näkee hyvin kukkien pienen koon.
Helluntaikaktus.

Lisää tietoa:
Recognition and Culture of the Holiday Cacti (asiantuntija kertoo)
Short Review of  the Holiday Cacti
Schlumbergera Wikipediassa  (englanniksi)



                     *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:*
*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

"Isolehtikaktukset"

Tuoksulehtikaktuksen (Epiphyllum oxypetalum) lehdet ovat ohuet, leveät ja reunoiltaan sakarattomat. Kukka on puhtaan valkoinen.

Tuoksulehtikaktuksen lehtiä.
Tuoksulehtikaktuksen kukka.
 

Neidonhovikaktuksen (Disocactus phyllantoides) lehdet ovat vankemmat, kapeammat ja selkeästi pykäreunaisemmat kuin tuoksulehtikaktuksella. Pykärenojen päissä on selkeät valkoiset tupet - areolit. Aidon neidonhovikaktuksen kukat ovat vaaleanpunaiset.

Kuvassa ylhäällä hovikaktuksen 
ja alhaalla tuoksulehtikaktuksen lehti.
Neidonhovikaktuksen lehtiä.
Neidonhovikaktuksen kukka.
Hovipojankaktus (Disocactus x hybridus 'Ackermannii') on neidonhovikaktuksen ja D. Speciosuksen risteymä. Lehdet ovat muutoin samanlaiset, mutta varret saattavat olla hiukan paksummat ja halkaisijaltaan kolmiomman muotoiset. Kukat ovat kirkkaanpunaiset.

Hovipojankaktus.

Lisää tietoa:
Neidonhovikaktus Wikipediassa (englanniksi)
Hovipojankaktus Wikipediassa (englanniksi)
Hovipojankaktuksella ei ole mitään tekemistä alkuperäisen D. Ackermanniin kanssa:
D. Ackermannii Wikipediassa (englanniksi)

*.:。✿*゚゚・✿.。.:* *.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・✿.。.:**.:。✿*゚゚・

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kiinanruusun ostin

Stockmannin Hullujen Päivien hulluus tarttui sitten minuunkin kun menin ostamaan Kiinanruusun - TAAS! Ja vaikka kokemuksen syvä rintaääneni tietää, ettei tuo ihana kasvi pysy minulla hengissä, niin taas sitä koitetaan, että josko tällä kerralla onnistaa. Valitsin vaihtoehdoista syvän punaisimman. Siinä oli kelta- ja oranssikukkaisiakin, mutta esimerkiksi oranssikukkaisten kukkien terälehtien kärjet olivat muodoltaan jotenkin epämääräisemmät kun taas punaisen olivat tasaisen pyöreät. Vaikka toisaalta täytyy sanoa, että ei se oranssi värikään hullumpi ollut, mikä taasen on vähän kummallista, kun ko. väri ei ole ollut koskaan suosikkejani. No, samanlainen suhtautuminenhan minulla on ollut keltaiseen väriin, josta olen alkanut pitää vasta pari viime vuotta.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...