perjantai 11. lokakuuta 2013

Kasvilamput

Olen tässä jo pidemmän aikaa kaavaillut ostavani kasvilamput ja nyt sain vihdoin aikaiseksi ne hankkia! Kun sisäkasveja on tälläkin hetkellä 44 kappaletta niin toivoo luonnollisesti, että kasvit pysyvät hengissä talven pimeyden yli - ja mieluusti hyvässä kunnossa eikä vain hädin tuskin. Ostin kolme isoa työpöytälamppua ja kaksi nipsua, ja näihin Megamanin kasvilamput.

Kasvilamput lähettävät punaista 
ja sinistä valoa.

Keinovalon käyttäminen

Moni kasvi kaipaisi talvella kernaasti lisävaloa. Keinovalona ei kuitenkaan kannata käyttää tavallisia hehkulamppuja, koska ne eivät lähetä kasvien tarvitsemia valon aallonpituuksia ja muutenkin niistä vapautuu suuri määrä lämpöä, joka turhaan kuivattaa talven keskuslämmityksestä muutoinkin kärsiviä kasveja. Kasvien käyttämät aallonpituudet ovat sininen (n. 400nm) ja oranssi/punainen (n. 700nm) ja näitä aallonpituuksia lähettävät kasvivaloiksi tarkoitetut lamput sekä loisteputket. Yleensä keinovaloa pidetään talven pimeän aikana päällä 12-16 tuntia päivässä.

Valon voimakkuus vähenee neljännekseen, kun välimatka kaksinkertaistuu. Runsaastikaan valoa tuottava lamppu ei siis hyödytä kasvia, jos lamppu on liian kaukana. Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa valaisin puolen metrin päähän kasvista ja suoraan sen yläpuolelle.

Kasvilampusta lähtevä ultraviolettisäteily on silmille ja iholle vaarallista vain, jos lampun kupu hajoaa.

♧♧♧♧♧

Megaman 15W kasvilampun tuoteseloste: Megaman kasvivalo auttaa sisäkasveja kukoistamaan tuottamalla yhteyttämiseen sopivaa valoa. Kasvivalo tuottaa vain häviävän pienen määrän UVA-säteilyä ja lähes 0% UVB-säteilyä. 15W energiansäästölampun valoteho vastaa 75W hehkulamppua.

♧♧♧♧♧

Megamanin kasvilamppu maksaa uutena kympin verran; itse sain ostettua kolme niistä viitosella alennuksesta (enempää ei ollut), mutta joista kuitenkin yksi hajosi jo heti alkutekijöihinsä. Olin kiertämässä lamppua kiinni telineeseensä, kun se äkkiä hajosi käsiini. Sen jälkeen vasta katsoin ohjeesta, ettei lamppua olisi saanut kiertää lamppu-osasta, vaan kannasta... niinpä tietysti. No, kovin helposti se minusta silti meni rikki, koska toinen samanlainen lamppu kolahti kovaa keskiosastaan metalliseen kukkatelineeseen eikä se kuitenkaan mennyt rikki, niin että rikkoutuneessa lampussa taisi olla särö jo ennestään. Tiesitkö, että energiansäästölamppujen sisällä on elohopeaa? Minä en. Onneksi en ehtinyt sentään imuroida jätöksiä, kun näin netissä varoituksen siitä. Ja oli minulla toinenkin onni matkassa: lamppu oli kylmä kun se rikkoutui! Siinä nimittäin aika kauan aikaa vain ihmettelin ja kyykin sirujen seassa. Kuumana höyrynä elohopea olisi voinut jo mennä elimistööni.. No, vahingostapa viisastuneena tiedoksi muillekin seuraavat neuvot:

♧♧♧♧♧

Jos energiansäästölamppu rikkoutuu

Toimi näin kylmän lampun rikkoutuessa:

Kerää lasinsirut ja muut osat esimerkiksi jäykällä paperilla tai pahvilla ja laita jätteet kannelliseen lasi- tai muovipurkkiin. Pyyhi sen jälkeen lattia pienellä märällä rätillä. Laita myös rätti purkkiin, sulje purkki ja merkitse kirjoittamalla purkkiin esimerkiksi ”voi sisältää energiansäästölampusta peräisin olevaa elohopeaa”. Vie purkki ongelmajätteen keräyspisteeseen. Älä käytä pölynimuria. Pölynimuri voi levittää elohopeapölyä ja elohopeapisarat voivat jopa höyrystyä. Näin elohopea siirtyy hengitysilmaan. Keskuspölynimuria voi käyttää, koska siitä poistoilma menee ulos. Jos keskuspölynimuria käytetään, pitää säiliö tyhjentää ja viedä ongelmajätekeräykseen.

Pisaramuodossa, amalgaamina tai elohopea/rauta-yhdisteenä elohopea ei imeydy merkittävässä määrin ihon läpi. Käsien kautta suuhun joutuva elohopea imeytyy vain hieman, ja terveysriski on pieni. Käsien pesu on suositeltavaa.

Toimi näin lämpimän lampun rikkoutuessa:

Päällä olevan, kuuman lampun rikkoutuessa myrkyllistä elohopeahöyryä vapautuu pieniä määriä huoneilmaan. Sulje ovet huoneeseen jossa lamppu on mennyt rikki. Tuuleta huone esimerkiksi avaamalla ikkuna ja poistu huoneesta. Eurooppalainen lamppualan järjestö (ELC) suosittelee, että huonetta tuuletetaan 20-30 minuuttia. Kun lampun rikkoutuneet osat ovat viilentyneet voit toimia samalla tavalla kuin kylmän lampun rikkouduttua."


♧♧♧♧♧

maanantai 9. syyskuuta 2013

Ruokotraakkipuu ("Onnenbambu")

Dracaena sanderiana
Alkuperä: troopinen Länsi-Afrikka

Ruokotraakkipuuta myydään onnenbambun nimellä, vaikka oikean bambun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Kyseessä on traakkipuihin kuuluva ruokotraakkipuu. Sitä kaupataan yleensä kierteisenä pistokkaana vesiviljelyyn, vaikkei se ole liioin vesikasvi. Erikoisena pidän ruokotraakkipuun juuria, jotka ovat punaiset, näkyen silloin, kun sen multaa vaihdan.

Kasvi on ollut minulla vaikka kuinka kauan (yli 10v), vaikka viime aikoina se ei olekaan paljoa kasvanut, koska olen pitänyt sitä varjommassa, jotta muut kasvini ovat saaneet aurinkoa. Muutaman kerran olen leikannut kasvin latvat ja aloittanut kasvatuksen taas alusta.



Lyhyesti:
Kasvupaikka: runsas hajavalo, suorassa auringonpaisteessa lehdet helposti ruskettuvat
Kastelu: reilusti, mutta mullan pinnan tulee kuivahtaa kastelukertojen välillä.
Lannoitus: parin viikon välein

Ellinkissus

Cissus rhombifolia 'Ellen Danica'
Alkuperä: Meksikon ja Brasilian välinen alue

Ellinkissus on Kuningaskissuksesta jalostettu lajike. Valitettavasti omissa kasvikirjoissanikin Kuningaskissuksen kuvaksi on laitettu Ellinkissus, vaikka lehdet ovat aivan erilaiset, joten se voi hiukan hämätä. Joten laitan tähän nyt erotukseksi kuvat molemmista.

Kuningaskissus
Ellinkissuksen lehti on paljon liuskoittuneempi.
Ellinkissus on ollut minulla yhdeksisen vuotta. Kasvi pitää runsaasta valosta, ja varret kasvavat siinä nopeasti pituutta. Itse olen pitänyt Ellinkissusta amppelissa roikkumassa, mutta sen voi myös tukea kasvamaan säleikköön, koska lehtihangoista kasvaa kärjestään haarautuvia kärhiä, jotka kiertyvät kohtaamansa tuen ympärille. Näitä kärhiä kasvaa minulla ainakin melko harvoista lehtihangoista.

Kesän kasvukaudella Ellinkissusta kastellaan runsaasti, mutta annetaan kuivahtaa välillä. Liian märkänä kasvi pudottaa helposti lehtiään. Talvella kastellaan vähemmän. Lisävalo voisi olla tarpeen, koska kasvi tiputtaa myös liian pimeässä helposti lehtiään. Versoja kannattaa leikata keväällä, etenkin jos kasvi on pahasti kaljuuntunut talven aikana.

Mullan olen vaihtanut kerran kokonaan, mutta muuten olen vain vaihtanut pintamultaa. Kun aluksi sain kasvin niin minulla oli vaikeuksia pitää se hengissä, joten sen takia en ole uskaltanut vaihtaa sen multaa kauhean usein. Jossain vaiheessa nimittäin opin vasta kastelemaan sitä oikein ja se alkoi viihtyä. Mutta ensi keväänä olen ajatellut ottaa siitä vihdoin uudet pistokkaat.





Lyhyesti:
Kasvupaikka: runsas valo
Kastelu: kasvukaudella runsaasti, annetaan kuitenkin kuivahtaa kastelujen välillä
Lannoitus: keväästä syksyyn parin viikon välein
Muuta: lisätään latvapistokkaista. Pitkiksi venyneitä (kaljuuntuneita) versoja typistetään keväällä.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Parveketta 2013, osa 2

Kesä on mennyt. Tyydynkin laittamaan nyt vain kuvin parvekkeen kasviota, koska ei ole pahemmin tänä kesänä tullut raportoitua kasvien parvekekasvatusta niinkuin viime vuonna. Kokeilin osassa kuvia seepia- ja mustavalko-väritystä.





Edessä kalifornian tuliunikoita.
Valkoisia unikoita.
Viiniköynnös ruukussa
Yhden viinirypäletertun se pukkasi. Koko ei paljoa tuosta suurentunut.
Kypsä viinirypäleterttu

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Eroon ripsiäisistä

Melkoinen homma ja nyt se on ohi... kaikki kasvit suihkutettu ja/tai käsitelty mäntysuopaliuoksella. Ripsiäiset vaivaavat. Niistä on aika hankala päästä eroon. Tässä lyhyt selostus kasvikirjastani.

Ripsiäiset (Thysanoptera)
Tunnistaminen Millin mittaisia, nopealiikkeisiä hyönteisiä. Aikuiset liikkuvat lentämällä kasvista toiseen. Ne ovat monesti mustia, toukat sen sijaan kellanvaaleita. Syödyiltä lehdiltä löytyy mustia kakkakikkareita.
Vauriot Rispiäiset imevät nesteitä kasvisoluista. Solut täyttyvät ilmalla ja muuttuvat hopeanhohtoisiksi. Lehdet ja joskus kukatkin muuttuvat vaaleaviiruisiksi.
Ehkäisy ja torjunta Sumuta kasveja saippualiuoksella tai ota käyttöön jokin torjuntakemikaali. Kasvihuoneissa käytetään torjuntaan ripsiäispetopunkkeja.

Aikuinen ripsiäinen.
Ripsiäistuhoja
Juurikin tyypillisen näköinen ripsiäisen syömä lehti. 
Mustat pilkut ovat kakkakikkareita. Hopeat osat ovat syötyjä.
päivitys 19.7.2014
Eipä ole enää ollut ripsiäisiä!

maanantai 19. elokuuta 2013

Lepismium bolivianum kukkii

Keväällä hankin tämän erikoisemman lehtikaktuksen kukkakaupasta varsin kalliiseen hintaan, mutta eipä siinä auttanut kuin ostaa, kun silmät aina siihen hakeutuivat, kun siitä ohi kuljin. Lepismium bolivianum. Kasvi tuntuu olevan niin harvinaislaatuinen, ettei siihen löydy edes suomenkielistä tietoa. No, anyway.. syy, miksi nyt hänestä kirjoitan, on kukinta <3!! Ihana Lepismiumini pukkasi tänään yhden kukan! Ja minun kokemuksellani isoja lehtikaktuksia voi olla vaikeakin saada kukkimaan, ainakaan minä en ole aikaisemmin siinä onnistunut, joten tämähän oli hienoinen shokki kasviharrastajalle :-D Kuinka sitä voikaan niin ilostua...

Säännöllisestihän olen tuota kastellut, kesän parvekkeella pitänyt, puolivarjossa.

Lepismium bolivianum koko komeudessaan
Käden kanssa näkee, että kukka on pieni.

Sormus :-)
Niin kaunis <3

torstai 27. kesäkuuta 2013

Muumi "Juhlahetki" kakkuvuoka

Tekisipä mieleni ihan vain omaksi ilokseni laitella blogiini ylös tavaroita, joista pidän tai joita olen hankkinut. Heti ensimmäisenä tulee mieleen joskus keväällä hankkimani Muumi-sarjan "Juhlahetki" kakkuvuoka. Se oli hankintana yllättävä itsellenikin, koska muuten minua eivät sen paremmin muumit kuin muumi-sarjakaan kiinnosta. Mutta heti kun näin ko. kakkuvuoan Prismassa myynnissä tiesin, että se pitää saada. Kummallista asiassa on myös se, etten edes ole mikään himoleipuri; en edes itse asiassa kauheammin välitä ruoan tekemisestä tai leipomisesta. Ruokaa nyt on pakko tehdä, mutta leivon aika harvoin.

Kun pienenä katselimme sisarusten kanssa televisiosta muumeja, niin muumimamman keitokset ja leipomukset näyttivät siellä mielestäni tosi herkullisilta. En ostanut vuokaa heti, mutta aina kun se osui silmiini, jotain tämäntapaista käväisi tunnemuistona mielessäni. Mutta lisäksi jotenkin pidän kakkuvuoan suorasta reunasta. Usein kakkuvuokien reunat ovat jotenkin aaltomaisia, mutta tämä vuoka on vain yksinkertaisen suorareunainen. Lähi-Prismasta kakkuvuoat hävisivät todella nopeasti, niin että surin, että vuoka jäi ostamatta, kunnes S-ryhmän Sokoksen kuukausimainoksesta bongasin ko. kakkuvuoan olevan myynnissä Sokoksella ja vielä S-kortilla alennuksessa! Eihän siinä auttanut muu kuin lähteä vuokaa ostamaan. Noin 30 euroa vuoasta sai silti pulittaa, onhan se sentään aito Arabia.


keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Laukun olkaimien pidennys

Kerran löysin kirpputorilta ihanan Hello Kitty laukun. Käytössä huomasin pian, että laukun hihnat olivat liian lyhyet, jotta sitä olisi voinut kunnolla pitää olkalaukkuna. Mutta koska pidin laukusta niin paljon muuten, niin suunnittelin jossain vaiheessa pidentäväni hihnoja. Nyt projekti on valmis. Take a look :)

Ihana Hello Kitty laukkuni :)
Hihnat poikki vain!
Minulla ei kuitenkaan ollut siihen hätään mustaa kangasta, joten harmaa sai luvan kelvata. Kangas ei kylläkään ollut mikään paksu, mutta annoin mennä, koska se kuitenkin sopi hello kittyn ääriviivoihin.

Hihnoissa on kaksi kangasta päällekäin, joten tarvitsin 
neljä kangassuikaletta. Siksakkasin reunat.
Käänsin reunat sisälle ja ompelin kaksi suikaletta yhteen.
Avasin mustien hihnojen reunoja noin sentin pituudelta, sujautin pidennykset reunojen sisälle ja ompelin pidennykset kiinni reunoihin ompelukoneella. Reunat jäivät hiukan pursottamaan, joten korjasin asian ompelemalla käsin reunoja mustalla langalla siistimmiksi. Jotenkin kankaan vaihtuminen näytti epäsiistiltä tässä vaiheessa ja keksin laittaa kankaiden vaihtumiskohtaan virkatun narun ja sen päälle hello kittyn rusettiin sopivan punaisen napin ja voilà - valmis!


Parveketta 2013, osa 1

Tämän kesän parvekekasvatus on päässyt jo vauhtiin. En vain ole postaillut asiasta vielä mitään, mutta tässäpä se nyt sitten tulee. Tänä kesänä en kasvatakaan muuta kuin rakastamiani unikoita, auringonkukkaa ja viiniköynnöstä. Viime syksynä huolellisesti peittelemäni viiniköynnös olikin talven aikana homehtunut, joten ei auttanut kuin ostaa uusi tilalle. Syksyllä koitan talvehditusta paremmalla onnella... eivät saisi kuulemma olla kokonaan pimeässä. Helppoahan tuo olisi, jos olisi kellari, mutta kun on vain parveke..

Unikoita kasvattelenkin sitten tällä kertaa useampaa laatua. Perinteiset tienpiennarunikonsiemenet olivat omasta takaa, kun kerään aina syksyllä itse siemenkodat talteen. Mutta nyt ostin myös kalifornian tuliunikon, tarhaidänunikon ja silkkiunikon siemeniä.

Viiniköynnös
Kiinnitin ristikon parvekkeen reunaan 
tueksi.
Kalifornian tuliunikon hapsuisia lehtiä.
Normiunikon lehdet ovat aika lailla erilaiset.
Tienposkesta keräämäni 
niittyleinikkikimppu

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...