torstai 28. kesäkuuta 2012

Lisää Orkideoita

Ja taas sitä mentiin - NELJÄ uutta orkideaa! Kuulit oikein. Ja meikäläisenhän ei pitänyt olla orkideaihmisiä... No mutta nehän eivät voineet jäädä sinne kauppaan, eiväthän? Ikeasta. Ei kyllä ihan edes kukkakauppakaan.. Kävin siellä ennen juhannusta ja sattui silloin sitten silmään sellainen kaunotar, että myöhemminkin harmittelin, etten sitä ostanut. Minähän sitten puhumaan siitä ystävälleni, joka myöskin on tässä hurahtanut orkideoihin ja ikeaanhan se oli sitten lähdettävä katsomaan, että minkälaisia kaunottaria sieltä mahtaisi löytyä. Siellä oli kaksi pöydällistä isoja orkideoita. Hetken jo luulin, että kaunottareni oli mennyt, mutta se olikin siirretty hieman keskemmälle ja löytyi kuin löytyikin vielä, ainoaa laatuaan! Suurin osa orkideoista oli perhoskämmeköitä, mutta joukossa oli myös muutama puikkokämmekkä ja useampia kambrioita.

Kambrian kukat tuoksuvat, mutta onneksi eivät 
voimakkaasti, koska en oikeastaan välitä 
sen hajusta, mutta väristä pidän.
Puikkokämmekkä
Kaunotar jota lähdin hakemaan - 
puikkokämmekkä sekin
Täplikäs perhoskämmekkä

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Pistokkaita

Eilen kartoitin, kuinka moni olisi halukas ottamaan apostolinmeikan pistokkaan. Laitoin myös ilmoituksen Myydään, vaihdetaan, annetaan huonekasvit -ryhmään facebookissa. Olen aikeissa laittaa ilmoituksen myös huutonettiin, koska ottajia ei ole pahemmin vielä ilmaantunut. Minulle oli itsellenikin yllätys, että apostolinmiekassani oli peräti 12 pikkumiekkaa! En ole niitä laskeskellut tätä ennen. Eilen kuitenkin jo irroittelin pikkumiekat emokasvista ja nyt ne ovat vedessä odottamassa uutta kotia. En edes tiedä kuinka kauan ne viihtyvät pelkässä vesilasissa, mutta toisaalta ovathan ne miekkoja - rantakasveja. Mitähän sitä tekisi, jos miekat eivät mene kaupaksi.. laittaisiko ne  ruukkuihin odottamaan ottajia? Aina sitä silloin tällöin joku voisi yhden ottaa. Mutta pahassa tapauksessa minulla olisi laumoittain miekkoja, joita en vain raaskisi heittää menemään *huokaus*.

11 apostolinmiekkaa vedessä odottamassa

Tänään sitten istutin yhden miekoista uuteen ruukkuun. Otin isoimman, koska isoimpia olisi hankalampi lähettää postissa. Vielä jäi 3 muuta isoa ja 8 pienempää. Pari meneekin jo, kiitos siitä ystäville! Ottajia odotellessa...

Sain myös parisen viikkoa sitten isoposliinikukan alun äidiltäni ja laitoin tänään senkin ruukkuun. Minulla on aikaisemmin ollutkin isoposliinikukka, mutta se kuoli monta vuotta sitten. Nyt innostuin uudelleen posliinikukista, koska satuin erään posliinikukkaharrastajan sivuille, jonka talo on täynnä posliinikukkia. En edes ollut tiennyt, että niitä olisi muitakin lajikkeita kuin perinteiset iso- ja pikkuposliinikukka.

Isoposliinikukka ja apostolinmiekka
Sain myös eräältä ystävältä 
vieraisillakäyntilahjaksi Eliaksenkukan.

Uusi kirjahyllyni

En malta olla laittamatta kuvaa myös uudesta kirjahyllystäni, johon kasvikirjat ovat jo tiensä löytäneet.  Nyt saankin ne helposti vain tuosta otettua kun ennen ne oli kaivettava aina toisen kirjahyllyni ovien takaa... Pidän muuten tummasta väristä huonekaluissa. Tämän ostin ikeasta.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Aaloet

Nyt minulla on kaksi aaloeta! Ostin viime viikolla perinteisen lääkealoen eli aloe veran. Vanhastaan minulla onkin jo sarviaaloe. Kauheasti ei vielä ole aaloeista kokemusta, mutta vaikuttaa helppohoitoiselta kasvilta. Aaloeissa ihastuttavat pehmeät lehdet ja niitä haluaisikin koko ajan vain hypistellä. Ne tuntuvat vähän kuin pehmeältä kumilelulta.

Aloe Vera

Sarviaaloen hankin- oho, jo kolmisen vuotta sitten. Sain pistokkaan Koukkuniemen Vanhainkodissa töissä ollessani. Siivooja sattui siellä juuri jakamaan isoa sarviaaloeta purkkeihin ja minähän tietysti kysymään, että saisinko siitä palasen. Vaan eipä ole kasvi paljoa siitä kasvanut. Noh, kasvikirjankin mukaan ne kasvavat melko hitaasti ja olihan tuo alku kovasti pieni silloin, kun sen sain. Hidaskasvuiset viherkasvit eivät ole niin mieleen, mutta aaloeni menevät muiden viherkasvieni joukossa, koska suurin osa on nopeakasvuisia, jolloin en ehdi seurata välissä kasvavia hidaskasvuisia.

Sarvialoe

Aaloeiden ruukkua ei saisi vaihtaa ennenkuin juuret täyttävät vanhan ruukun. Senpä takia sarviaaloeni onkin tuossa samassa pienessä ruukussa asustellut jo kolme vuotta. Kastelussa olen pyrkinyt siihen, että kastelen vasta kun multa on kuivahtanut ja tällä tavalla se on ainakin minulla hengissä pysynyt.Tässä keväällä satuin lueskelemaan kasviohjekirjaa ja innostuin siirtämään sarviaaloeni aurinkoisempaan paikkaan. Mutta pahaksi onneksi siihen sattuu juuri paistamaan suora aurinko iltaisin ja huomasin, että lehtien kärjet alkoivat punertua, joten palautin kasvin aikaisemmalle varjoisammalle paikalleen.

Kukkiakseen aaloet tarvitsevat kylmäkäsittelyn. Sarviaaloeni ei ole vielä kukkinut syystä että, en ole sille kylmäkäsittelyä vielä hoksannut antaa. Täytyykin siirtää se parvekkeelle, vaikka tuskinpa siihen vielä tänä syksynä mitään tulee, koska se on vieläkin niin kovin pieni.

Haluaisin oikeastaan tehdä näihin kasvipostauksiini pienet hoito-ohjeet, mutta huomasinpa juuri, että kahden eri kasvikirjanikin hoito-ohjeet ovat jossain määrin toisistaan eroavat, joten koitapa siinä sitten tietää, että mikä olisi paras ohje, mur..  Toisessa kirjassa sanotaan esim. että aloe veraa lannoitetaan parin viikon välein tavallisella huonekasvien ravintoliuoksella, toisessa sitä vastoin kehoitetaan käyttämään kaktusliuosta. Onhan se ihan eri asia käyttää kaktuksille tarkoitettua ravinneliuosta kuin viherkasveille tarkoitettua, koska ravinnesisältö on erilainen! Kaktusravinne (ja samoin multa) on nimittäin ravinneköyhempää kuin tavallinen viherkasviravinne. Noh, maalaisjärkeä käyttäen: käytän itse viherkasviravinneliuosta (koska en ole kaktusliuosta tullut hankkineeksi (eikähän sitä niin vain normaalikaupoista muuten löydykään), mutta ehkä kerran kuukaudessa. Kun ajattelee kaktuskasvien (johon ryhmään aaloetkin kuuluvat) kasvavan kuivissa ja vähäravinteisissa oloissa, niin tuskinpa sitä viherkasvilannoitetta ihan niin usein kuin kerran kahdessa viikossa tarvitsee laittaa. Yritänpä nyt kuitenkin jotakin yhteenvetoa -

Lääkeaaloe (Aloe vera)
Alkuperä: Koillis-Afrikka/Arabia
Kasvupaikka: Aurinkoinen, usein etelä-ikkuna, kestää parvekkeella myös syyskylmää
Kastelu: Kesällä kohtuullisesti, talvella niukasti
Lannoitus: Kesällä parin viikon välein kaktuslannoitteella
Muuta: mullaksi kaktusmultaa, uudelleenistutus vasta kun juuret täyttävät ruukun

Sarviaaloe (Gasteria carinata var. verrucosa)
Alkuperämaa: Kapmaa Etelä-Afrikassa
Kasvupaikka: Valoisa, mutta ei suora auringonpaiste, kestää parvekkeella myös syyskylmää
Kastelu: Kesällä kohtuullisesti, talvella niukasti; saa olla kostea, vaikkakaan ei märkä multa
Lannoitus: Huom! enintään kahdesti kesän kuluessa
Muuta: mullaksi kaktusmultaa, uudelleenistutus vasta kun juuret täyttävät ruukun

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Luonnonkukkia

Tässä olen kevään aikana kuvaillut ahkerasti luonnonkukkia. Tällä hetkellähän on kukinnan kulta-aika; mihin vain silmä osuukaan, niin siellä kukitaan! Tänään ajattelinkin sitten postailla koostetta kuvailuistani. Enpä ole ennen innostunut näin kuvailemaan, mutta tämä blogeilu itse asiassa innostaa siihen, kun voi näyttää muillekin aikaansaannoksiaan, eivätkä kuvat jää vain "pölyttymään" tietokoneelle.

17.5.2012 Leskenlehtiä
20.5.2012 Ketunleipiä
21.5.2012 Rentukkaa
21.5.2012 Mustikkaa <3
25.5.2012 Kalliokielo
25.5.2012 Norjanangervoa pihassamme - 
ei varsinainen luonnonkasvi, mutta pidän näistä.
4.6.2012 Metsätähti
4.6.2012 Puolukankukat ja valo
11.6.2012 Puolukankukkaterttuja - niin kauniit kellohelmaiset kukat <3
11.6.2012 Mäkitervakko
13.6.2012 Metsämansikka
Mmmm, mikähän leppis tämä on?
14.6.2012 Kielo
14.6.2012 Voikukan siemenpalloja
14.6.2012 Luhtalemmikejä <3
14.6.2012 Rohtotädyke
14.6.2012 Metsäkurjenpolvi
14.6.2012 Valkopeippi
14.6.2012 Hiirenvirna
Kiitos mielenkiinnosta, jos jaksoit tänne asti! Tässä olivat valikoituina vain parhaat otokset, kuvia on räpsittynä moninkertainen määrä...
***
Löydä kasvien nimet ja kuvat helposti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/
Tällä sivustolla puolestaan on helppo vain rullata alaspäin: http://www.ahonalku.fi/kasvikuvaukset.htm

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Orkideoita!

Niin siinä vain kävi, että meikäläinenkin osti sitten orkidean! Tällainen ihmetys sen takia, että oikeastaan en ole orkideaihmisiä ollenkaan ja pidän enemmän viherkasveista (joiden silloin tällöin kukkimista seuraan mielelläni) kuin varsinaisista kukkivista kasveista. Orkideallahan nuo kukat ainakin pitäisi kestää kauan. Tai oikeastaan tämä on jo toinen orkidea...! Ensimmäisen orkidean ostin viime kesänä ja se ehti talven aikana melkein kuolla, mutta nyt se on elpynyt uuteen kasvuun. Se on puikkokämmekkä. Nyt ostamani orkidea on perinteinen perhoskämmekkä, joita kaupoissa myydään tämän tästä. Saa nähdä, kuinka tässä hoidossa käy. En tiedä mitään orkideoiden kasvatuksesta, mutta nyt täytyykin mitä ilmeisimmin perehtyä siihenkin!

Perhoskämmekkäni upouudessa ruukussa
Pidän tästä tasaisen violetista väristä 
ja hieman suipoista terälehdistä
Puikkokämmekkäni viime kesänä 
juuri ostettuna
Varsista muut ovat kuolleet paitsi yksi, 
josta pukkaa uutta alkua =)

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Muutto parvekkeelle

Tänään melkein kaikki sisäkasvini siirtyivät parvekkeelle. Hiukan oli taas miettimistä siinä, että miten sijoitan kasvini. Kesäiltaisin parvekkeeni saattaa nimittäin olla hyvin kuuma ja siellä on oikeastaan vain yksi nurkka, joka on varjoisampi, mutta sinne eivät tietysti kaikki kasvit mahdu ja se paikka sattuu olemaan juuri siinä oven takana.. Viime vuonna hankin parvekekäyttöä ajatellen kasvitelineen, joka on ollut minulla talven sisällä lehtikaktusteni telineenä.

Kasviteline
Taimiani parvekelaatikoissa
Eilen oli lämmin ilma kutoa parvekkeella =)
Eilen ostin myöskin kaksi verenpisaraa
amppeleihin roikkumaan - ovat kyllä niin
kauniita!

Myös kissojen raapimapuu pääsi tavalliselle paikalleen parvekkeelle. Kisut pääsevät paremmin katselemaan sen päältä pihamaata, kuin keikkuien parvekkeen kaiteella, vaikka tietysti ne kaiteellakin keikkuvat. Tarkoitus olisi myös tehdä/teettää samaiseen nurkkaan tasanne, jolla kissat voisivat sitten oleilla, mutta saa nyt nähdä, kuinka monta vuotta menee ennenkuin tämäkin aie toteutuu.

Kuva viime vuodelta.

Vuorossa oli myöskin kohtalonköynnökseni "rönsyjen" karsinta. Kasvi on taas kasvanut aivan liian isoksi ajatellen lehtiä kannattelevia varsia ja täytyy pitää mielessä se, että jos haluaa puutuvien varsien kovettuvan oikeaan suuntaan, lehvästön on oltava melko kevyt. Kun oijoin (onkohan nyt oikominen oikein taivutettu...!) oksistoja leikattaviksi niin paljastui jälleen kerran köynnöksen runsaskasvuisuus; köynnökset olivat pari metriä pitkiä, mutta eihän tuota huomaa, kun ovat kasvaneet niin tiiviille sykkyrälle lehvästöksi. Mietin, että saisiko niistä joitakin pistokkaita ystäville annettaviksi, mutta ei niistä saanut. Olivat liian ohuita. Paksuimmat osat ovat oksien hangoissa; pitkät köynnökset ovat usein todella ohuita ja nyt vain nappailin poikki juuri niitä. Varsinkin kohtalonköynnöksen aloituksessa olisi hyvä olla paksumpivartinen alku, koska varren puutumista ajatellen se on etu; kasvista saa tanakamman vähemmällä vaivalla.

Kaksimetriset köynnökset avattuina...
...ja leikattuina.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Kiitollinen asukki

La Soledad kuparilehden ('Episcia') rönsyni, jonka sain kuukausi sitten, teki jo ensimmäisen kukkansa! Aah, meikäläinen taisi ihastua näihin kuparilehtiin nyt todella. Ajattelin hankkia lisää, mistä vain tulee seuraavan kerran vastaan! Kovaa vauhtia se kasvaa. En koskaan ole kiinnittänyt kuparilehtiin ennen huomiota. Kasvikirjassakin olen ohittanut ne "vähemmän mielenkiintoisina". Ehkeivät ole kuvissa sitten näyttäneet niin mielenkiintoisilta. Mutta livenä! Taitaa olla niin, että sitä innostuu niistä kasveista, jotka saa kukoistamaan. Ja toisaalta, onhan nuo lehdetkin ihanan pehmeät ja kukka ihana punainen tötterö!



"Katselen pihalle"


Sitten ikävämpi asia.. huomasin tänä aamuna, että kissani ovat yrittäneet päästä avomaankurkkuihini käsiksi! Siinä on ollut kylläkin jo aikaisemmin mainitsemani harso päällä, mutta harso oli ruukun reunassa hieman littaantuneena. Sain tietysti kauhean itkuharmituskohtauksen... meikäläinen käy aika tunteella kasveihinkin nähden.. Yksi taimi oli katkaistu kokonaan ja lojui mullan päällä ja toinen oli makaamassa pitkin pituuttaan mullassa. Tarpeeksi harmiteltuani tyynnyin ja laitoin multaan kaksi siementä lisää kasvamaan. Onneksi ajankohta on niin aikainen, että ehtivät vielä kasvaa. Jos nimittäin meinaisi niitä avomaalle laittaa, niin touko-kesäkuu olisi ajankohta.

Katkennut taimi ja pumpulitikkuun tuettu taimi, voi voi..
saa nähdä kuinka käy.


Toisessa sisällä kylmää paossa pitämässäni parvekelaatikossakin oli yritetty käydä. Mikä niitä kissoja nyt oikein vaivasi?? Ruohon puute?? Eilen kyllä ostin niille valmista vehnäruohoa, mutta unohtui sitten juuri nyt laittaa se lattialle.. Sydän kurkussa tarkastin vielä peikonlehteni mullan, mutta onneksi siellä ei oltu yritetty käydä kuopimassa.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Parvekekuulumisia 2012, osa 1

Viileiden ilmojen takia taimeni eivät ole päässeet kovinkaan pitkälle kasvussa. Tässä kuitenkin alkua...

Freesiat ja lilja kuukausi sitten
Kuukaudessa on tullut näin paljon kasvua.
Liljassa on jo nuputkin.
Avomaankurkkuni. Laitoin 6 siementä, joista 5 alkoi kasvaa.
Avomaankurkkuja en uskalla pitää vielä pihalla, koska lämpötilan pitäisi olla yli +15 astetta. Ohjeiden mukaan sitä pitäisi kasvattaa harson alla kukkimiseen asti, koska se pitää lämmöstä. Työtä käskettyä - tuossahan se takana näkyykin. Pidän vielä muitakin taimiani harsojen alla, koska A) ulkona on vielä kylmää ja B) suojellakseni niitä kissoiltani.

Salaattia ja keskellä pari auringonkukkaa.
Salaatti pitäisi siirtää toiseen astiaan, koska nuo auringonkukat kyllä vievät kaikki mehut tuosta ruukusta. En siirrä auringonkukkia, koska juuri tuo ruukku on tarpeeksi painava pysyäkseen pystyssä "aikuisten" auringonkukkien painosta (ei kaadu tuulessa).

Tomaatteja
Tomaatit olen jo harventanut. Ne ovat melkoisia juoppoja, joten pienessä ruukussa ei kannata pitää montaa, koska muuten kaikille ei riitä vettä ja ne nääkähtävät. Samoin olen harventanut elämänlangat (kuva alla). Niiden siemeniä laitoin 11 kpl ja itäneistä jätin 5 kpl. Siemenistä osa oli mustia ja osa vaaleita ja en ollut mitenkään merkinnyt, että mistä kohtaa alkoivat mustat ja mistä vaaleat, joten täytyy nyt toivoa, että molempia jäi harvennuksen jälkeen jäljelle. Niistä tullee nimittäin eri värisiä kukkia...

Aitoelämänlanka.



Unikkoni
Unikot laitoin kasvamaan viime vuotisista unikoista keräämistäni siemenistä ja hyvin näkyvät kasvaneen, vaikka ovat kotisiemeniä.

Mansikat ovat kovin pieniä vielä...
Herneitä piti tulla rutkasti enemmän...
Ensimmäisellä kerralla liotin herneitä päivän ja laitoin ne multaan ilman itämistä. Ylläolevassa kuvassa tulos. Herneistä vain kolme iti. Pari päivää sitten laitoin uuden satsin herneitä likoamaan ja tällä kertaa kasvatin niitä liottamisen jälkeen märän paperin päällä ja muovikelmun alla pari päivää ja johan alkoivat itää paremmin. Laittelin sitten eilen huolella valittuja yksilöitä tuohon multaan kasvamaan. Toivottavasti ottavat ilm.. siis multaa siipiensä alle.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...